Rasilaisen kausi jatkuu:
Vuodet 1987–1994

Ensimmäinen Suvisoitto oli menestys, ja niinpä oli luonnollista järjestää juhla seuraavanakin vuonna. Kun ensimmäisen vuoden budjetti oli ollut 24 000 markkaa, niin toisen Suvisoiton budjetiksi oli laskettu jo 60 300 markkaa. Budjetin huima kasvu osoittaa, että Suvisoittoon uskottiin, ja siihen haluttiin panostaa.

Sysmän II Suvisoiton ohjelmavihkossa sanotaan, että Suvisoitto on ”kesän -87 klassisen musiikin suurtapahtuma Päijät-Hämeessä. Se on myös koko kamariorkesterin käsittävä kesäleiri, jonka pitkälle ehtineet opiskelijat viimeistelevät loppututkintojaan maamme eturivin, jo kansainvälistä kuuluisuutta saaneiden nuorten taiteilijoiden johdolla”. Leirin opettajina toimivat muun muassa Ari Rasilainen, Martti Rousi ja Raija Kerppo.

Suvisoitto kesti nyt yhdeksän päivää, ja ohjelmisto laajeni klassisesta instrumentaalimusiikista oopperan ja nuorisomusiikin suuntaan. Varsinainen avajaiskonsertti oli valtuustosalissa, jossa esiintyi pianisti Raija Kerppo. Hän vihki samalla kunnan uuden flyygelin. Avajaispäivään kuului myös Sysmän Urheilutalolla pidetty nuorisodisco, jossa esiintyi The Irish Flower Group. II Suvisoitto vieraili Luhangan kirkossa, jossa järjestettiin kamariorkesterikonsertti. Sen johti Ari Rasilainen. Orkesteri koottiin jousileirin oppilaista edellisen vuoden tapaan.

II Suvisoiton merkittävin musiikillinen hanke oli Gaetano Donizettin Il Campanello eli Ovikello-ooppera. Sitä esitettiin myös seuraavana kesänä Ilolan kartanon Riemuriihessä, jota sittemmin alettiin kutsua Ilolan Oopperaladoksi. Oopperan ohjaajaksi oli lupautunut Päivi Mäkinen ja sen keskeisen roolin, Enricon, esittäjänä oli Erkki Liikanen. Muissa rooleissa nähtiin Kirsti Tuominen, Arvo Isohanni, Tuire Järvinen ja Kimmo Hovila. Säestyksestä vastasi Suvisoiton kamariorkesteri Ari Rasilaisen johdolla. Ovikello-oopperaa sponsoroi osuuspankkijärjestö Sysmän Osuuspankin johdolla, ja tämä 20 000 markan raha-apu poisti taloudelliset paineet sekä auttoi taiteilijoita keskittymään taiteeseen eikä rahaan. Oopperaa varten tarvittiin myös kuoro, jonka ajateltiin alun perin tulevan Forssasta. Mutta Sysmässä heräsi ajatus, ettei täällä sen huonompia olla ja päätettiin perustaa oma kuoro. Koelaulu järjestettiin, ja pyrkijöistä saatiin koottua 16 hengen oopperakuoro.

Sopraanoiksi pääsivät Ulla Toivonen, Anne Onninen, Irma Jokinen, Kirsi Onninen, Eeva-Kaisa Lehtosalo ja Eeva Onninen. Altoiksi valittiin Tuula Ruppa, Leena Palm, Tuula Mesiä ja Seija Häkkinen. Tenoreiden osuudet lauloivat Sakari Korhonen ja Pertti Lehtosalo, ja bassojen osuudet Jorma Meinander, Mikko Lehtinen ja Jussi Lehtinen. Kuoroa ryhtyi harjoittamaan Pertti Rasilainen. Ari Rasilainen kertoi olevansa tyytyväinen sen ikäjakaumaan. Kun oopperaesitykset olivat ohi, kuoro jatkoi toimintaansa, samoin Pertti Rasilainen sen johtajana. Pian kuorosta tuli Sysmän Kamarikuoro. Rasilaisen jälkeen kuoroa on johtanut Leena Palm.

Ovikello-ooppera oli menestys, ja vuoden 1987 kolmea näytöstä kävi katsomassa yli 800 ihmistä. Oopperasta kirjoiteltiin lehdissä, ja esimerkiksi Pirkko Kolbe kirjoitti siitä Helsingin Sanomissa 9.8.1987:

”Kalisevan kylmänä kesäiltana istuin Ilolan kartanon oopperariihessä katselemassa laulunäytelmää nimeltä ’Ovikello’. Näkemäni esitys alkoi klo 23 paikallista yöaikaa. Voi mikä meno, mikä veto, mikä lento. Pääosassa Erkki Liikanen ja paikalliset voimat panivat parastaan. Harvoin on nähty sellaista eläytymistä. Yleisö hykerteli, esiintyjät olivat hurmoksessa. Kaiken nähneet ja kokeneet kanssaihmiset totesivat, että Savonlinna on puhdasta kaupallista muovikamaa tämän elämänriemun rinnalla.”

Kolmas Suvisoitto kesällä 1988 oli jälleen edeltäjiään laajempi, nyt jo lähes kaksiviikkoinen tapahtuma. Kahtena ensimmäisenä vuonna etsittiin vielä Suvisoiton muotoa, mutta nyt tiedettiin, millainen ohjelma kannatti rakentaa. Erilaisia konsertteja oli jo 15, niiden joukossa Haydnin Luominen-oratorio, Ovikello-ooppera sekä Kosti Kotirannan lastenkonsertti. Ohjelmassa oli myös leirin oppilaiden konsertti. Lisäksi Suvisoittoon kuului viihdekonsertti Urheilutalolla ja Olavi Virran muistokonsertti Särkilahden nuorisoseuran talolla. Suurin musiikillinen tapahtuma oli kuitenkin duokonsertti, jossa esiintyivät pianisti Olli Mustonen ja sellisti Martti Rousi.

Suvisoiton budjetti moninkertaistui kolmannessa tapahtumassa. Kun vielä toisen Suvisoiton kokonaisbudjetti oli 130 000 markkaa, oli budjetti nyt 230 000 markkaa. Juhlaa tukivat tuolloin muun muassa Osuuspankki, IBM ja Nokia sekä Sysmän kunta. Kaksi ensimmäistä Suvisoittoa sujuivat ilman tappioita, kolmas tuotti hieman tappiota ja neljäs sitäkin enemmän. Vuosi vuodelta tappiot pienenivät, kunnes Suvisoiton kulut ovat viime vuosina kattaneet kaikki menot. Yleisömääräkin on kasvanut koko ajan, ja nyt konsertteja käy kuuntelemassa yli 7000 kuulijaa. Ari Rasilainen kirjoittaa kolmannen Suvisoiton ohjelmavihkossa: ”Suvisoitto ei pyri massatapahtumaksi. Konserttien määrässä katto on jo saavutettu. Tärkeintä tulevaisuudessa on pitää taiteellinen taso korkealla.” Hän kirjoittaa myös, että lämmin kontakti Suvisoiton taiteilijoiden ja sysmäläisyleisön välillä tunnetaan taiteilijapiireissä, samoin sysmäläisten ystävällisyys ja vieraanvaraisuus. Näitä asioita hän toteutti myös seuraavien kesien Suvisoitoissa.

Seuraavat Suvisoitot jatkoivat kolmannen vuoden hyväksi havaittua linjaa. Konsertteja oli edelleen periaatteella ”jokaiselle jotakin”. Esimerkiksi neljäs Suvisoitto 1989 tarjosi sekä Händelin Messias-oratorion ja Seppo Ruohosen konsertin että yöjazzia Irina Milanin ja Olli Ahvenlahden seurassa. Viidennen Suvisoiton teemoina kesällä 1990 olivat Johan Sebastian Bach, jolloin kuultiin muun muassa Johannespassio, sekä Olavi Virta. Hänelle järjestettiin muistokonsertti ja Arja Alho paljasti Virran syntymän 75-vuotisjuhlan kunniaksi reliefin. Viides Suvisoitto 1990 toi Sysmään myös Tamara Lundin ja George de Godszinskyn, Tiiu Levaldin ja Seppo Hovin. Oopperaladon ja kirkon lisäksi konsertteja järjestettiin myös esimerkiksi VPK:n lavalla ja yläasteen salissa. Viides Suvisoitto sai enemmän yleisöä kuin edeltäjänsä, ja kävijämäärä kohosi yli 4000:een.

Keväällä 1991 julistettiin Suvisoiton tunnussävelmän Sysmän Suvi -laulun sanoituskilpailu. Kilpailuun tuli 12 sanoitusehdotusta, joista raati valitsi parhaaksi Kauno Hopeasaaren tekstin. Toisen palkinnon sai Oili Teittinen ja kolmannen Aino Hammar. Arvosteluraatiin kuuluivat Ari Rasilainen, Suvisoiton toiminnanjohtaja Sakari Korhonen, kulttuurisihteeri Anne Pekkanen ja rouva Ellan Streng. Palkitut sanoitukset lähetettiin opetusneuvos, säveltäjä Jouko Pesolalle, joka valitsi niistä yhden muokattavaksi ja sävellettäväksi Sysmän Suven tunnuslauluksi. Voittanut sanoitus esitettiin Suvinen Iltasoitto-konsertissa Sysmän VPK:n lavalla.

Kuudes Suvisoitto järjestettiin 2.–14. heinäkuuta 1991. Kesän teemana oli Mozart, jonka kuolemasta tuli kuluneeksi 200 vuotta. Suvisoittoon mahtui tällä kertaa 12 konserttia, joiden ohjelmisto oli jälleen hyvin laaja, Mozartin Requiemista Bachiin ja iskelmiin. Suvisoiton tuki ry:n puheenjohtaja Yrjö Turkama ja taiteellinen johtaja Ari Rasilainen olivat erityisen tyytyväisiä siihen, että TV2 ja MTV3 taltioivat kaksi konserttia. TV2 televisioi Luhangan kirkosta Mozartin Requiemin, jonka solisteina lauloivat Soile Isokoski, Päivi Nisula, Heikki Orama ja Jorma Silvasti. Kuorona oli Chorus Cathedralis Aboensis ja orkesterina Jyväskylän Kamariorkesteri. Teoksen johti Ari Rasilainen. MTV3 taltioi Oopperaladosta Suvisoiton avajaiskonsertin Keveästi Suvisoittoon, jossa esiintyivät Margareta Haverinen, Seppo Ruohonen, Eino Grön ja Kari Litmanen band. Konsertin juonsi Päiviö Pyysalo. Suvisoitossa esiintyivät lisäksi muun muassa Anatoli Melnikov, Jaakko Ryhänen, Heikki Orama, Ossi Runne ja Liisamaija Laaksonen. Erityisen huomion sai kapellimestari Eri Klasin vierailu.

Seitsemännen Suvisoiton teemoina kesällä 1992 olivat suomalainen ja italialainen musiikki sekä Sulho Ranta. Tuolloin Suvisoitossa esiintyivät muun muassa Walton Grönroos, Pyry Mikkola, Marjatta Airas, Kivikasvot, Marjorie ja Katri-Helena. Kööpenhaminasta Suvisoittoon tuli Københavns Ungdoms Symfoniorkester, ja suurempana teoksena esitettiin Pergolesin Stabat Mater – Marian murhe. MTV3 televisioi Kevyesti Sysmän Suveen -konsertin Oopperaladosta. Lapsille oli oma konsertti, jossa esiintyivät Eeva-Leena Sariola ja Junttiboys.

Vuosi 1992 oli Suvisoitolle merkittävä, sillä se hyväksyttiin Finland Festivals -tapahtumaksi. Siinä se on määritelty monitaiteimonitaiteiseksi musiikkijuhlaksi. Finland Festivals ry perustettiin 1968, ja se toimii yhdyselimenä musiikkijuhlia ja muita kulttuuritapahtumia järjestävien yhteisöjen välillä. Pääsemällä osaksi Finland Festivalsia Suvisoitto sai lisää taustavoimia markkinoimaan tapahtumaa ja tekemään sitä tunnetuksi Suomessa ja myös ulkomailla. ”Sysmän Suvisoitto laajenee askel askeleelta alueellisesti ja kasvaa yleisömäärin mitattuna. Viime vuonna Suvisoitto laajeni Sysmän ja Luhangan alueelta Hartolaan ja tänä vuonna tulee uutena mukaan Asikkala peräti kahdella konsertilla. Kaiken tämän positiivisen kehityksen on mahdollistanut jatkuvasti korkeatasoinen ohjelmistomme ja omaperäiset konserttisalit suomalaisen maaseutumaiseman keskellä.” Näin kirjoitti Sysmän Suvisoiton tuki ry:n puheenjohtaja Yrjö Turkama VIII Suvisoiton ohjelmavihkossa.

Kahdeksannessa Suvisoitossa 1.–11.7 1993 kuultiin Bachin kaksoisviulukonsertti ja Jeesuksen seitsemän viimeistä sanaa ristillä. Esiintyjinä olivat muun muassa Tero Latvala, Nicolai Gedda, Ilmo Ranta, Semion Balshem, Tobias Carron, Leena Korhonen. MTV3 taltioi Suomalaisittain Ilolassa -konsertin. Sen esiintyjiä olivat muun muassa Petteri Salomaa, Arja Koriseva ja Tapani Kansa. Uutta oli se, että nyt myös sysmäläiset musiikin taitajat saivat oman konserttinsa. Oopperaladossa järjestettiin juonellinen musiikkikavalkadi Faktaa ja fiktiota Matti Louhivuoresta. Vanha riimu -musiikkinäytelmä Matti Louhivuoresta oli Kyösti Piipon ja Sakari Korhosen kirjoittama näytelmä, jonka tapahtumat sijoittuivat helsinkiläisen sairaalan odotushuoneeseen 31.8.1976. Näytelmän puherooleissa olivat Sari Lehtinen Hertta Louhivuorena ja Markku Lahtinen lääkärinä. Musiikkikin hoidettiin kokonaan sysmäläisin voimin: mukana olivat Kyösti Neva ja yhtye, johon kuuluivat Juha Saarinen, Markku Juoksukangas, Kyösti Piippo ja Jari Niittynen, Metro-tytöt, jossa lauloivat Leena Palm, Tuula Mesiä ja Eeva Onninen; Sakari Korhonen, Jaak Luts, Stemma-kuoro, Sysmän Kamari-kuoro, Pekka Jokinen, Janne Kaakinen, Jani Böhm, Katja Kiviniemi, Teija Jokinen-Luopa ja Leena Korhonen. Lisäksi näytelmässä esiintyi Sysmä-kvintetti, jossa soittivat Lea Luts, Katja Kiviniemi, Mika-Markku Grönholm, Markku Juoksukangas ja Jaak Luts.

IX Suvisoittoa vietettiin 1994. Ohjelmisto jatkoi samaa linjaa kuin aiempina vuosina: sekä klassisen, kevyen että jazzmusiikin ystäville oli omat konserttinsa. Kuultiin esimerkiksi Vivaldin Gloria ja Neljä vuodenaikaa, Andrew Lloyd Webberin Requiem ja osia Phantom of the Operasta. Esiintyjiä olivat muun muassa Pentti Hietanen, Tero Latvala, Arja Saijonmaa, Marjorie, Tapani Kansa, Bianca Morales. Toisenlaisia esityksiä olivat Mozartin Pikku Taikahuilu sekä Tanssiteatteri Raatikon Narrin uni. MTV3 taltioi tänäkin vuonna Keveästi Suvisoittoon -konsertin, jossa esiintyivät Sauli Tiilikainen, Arja Saijonmaa, Marjorie ja Millhill Big Band. TV2 televisioi Luhangan kirkosta Lloyd Webber -konsertin, jossa esiintyivät Dilber, Pentti Hietanen, Johannes Tikka, Jyväskylän sinfoniaorkesteri, Jyväskylän Studiokuoro ja kamarikuoro Cantinovum. Konsertin johti Ari Rasilainen.

Vuosi 1994 oli Ari Rasilaisen viimeinen vuosi taiteellisena johtajana. Hän oli luotsannut Suvisoittoa menestyksekkäästi yhdeksän kesää. Hän oli vakiinnuttanut sen ohjelmiston monipuoliseksi ja moneen musiikkimakuun sopivaksi tapahtumaksi. Rasilaisen aikana MTV3 aloitti Oopperaladon konserttien ja TV2 Luhangan kirkossa järjestettyjen konserttien televisioinnin. Ansio yhteistyön alkamisesta MTV3:n kanssa lankeaa hallituksen silloiselle puheenjohtajalle Yrjö Turkamalle.

Rasilainen aloitti Suvisoiton jousileirit, joissa opetettiin sekä vasta-alkajia että pidemmälle ehtineitä Sibelius-Akatemian oppilaita. Leirit olivat lähes aina täysiä, ja monet muusikonalut saivat niillä opetusta huippuopettajilta. Joka kesä ohjelmistoon kuului jousileirin oppilaskonsertti, jossa aloittelevat muusikot saivat esiintymiskokemusta. Joka kesä Suvisoitto myös vieraili jumalanpalveluksissa.

Ari Rasilainen, Suvisoiton isä, rakensi ohjelmiston, josta sysmäläiset pitävät. Siitä oli hänen seuraajansa helppo jatkaa, olihan malli jo olemassa.