top of page

TUTUSTU TAITEILIJOIHIN
 

Kuva1 Minna Hatinen (1).jpg
perhonen.png

Laura Hynninen on Sysmän Suvisoiton taiteellinen johtaja. Hynnisen sooloprojekteissa yhdistyvät soiva ja visuaalinen taide. Harppu on Hynnisen pääinstrumentti, harpun lisäksi hän käyttää mm. omaa ääntään ja live-elektroniikkaa. Yleisradio valitsi Hynnisen säveltämän, esittämän ja tuottaman sooloalbumin Otilia (Alba Records) Vuoden levyksi 2021. Otilia oli myös Vuoden Klassinen Emma 2022 -ehdokas.


Harpunsoiton A-tutkinnon Laura Hynninen suoritti Sibelius-Akatemiassa v.1999. Hän oli
Kansallisoopperan orkesterin harpun äänenjohtaja vuosina 2000-2012 ja Radion
Sinfoniaorkesterin harpun äänenjohtaja vuosina 2013-2015. Hynninen tunnetaan
monipuolisesta työskentelystä eri tyylisissä kokoonpanoissa. Häntä on kuultu solistina ja
kamarimuusikkona eri puolilla Eurooppaa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Hynninen on ollut
useiden suomalaisten orkestereiden, mm. Avanti!n, Radion Sinfoniaorkesterin, Oulu Sinfonian ja Tapiola Sinfoniettan solistina. Hän on tehnyt levytyksiä, radionauhoja, sovituksia ja äänityksiä myös kirkkomusiikin, popin, rockin, heavy metalin, jazzin ja nykymusiikin kentillä.


www.laurahynninen.fi

Kuva: Minna Hatinen

Helena Juntunen5.png
IMG_5087.png

Helena Juntunen on yksi tämän hetken valovoimaisimmista kansainvälisistä
sopraanotähdistämme. Juntusen ammatillisena läpimurtona voidaan pitää Margarethan roolia Gounod’n oopperassa Faust Savonlinnan Oopperajuhlilla 2002.
Viime vuosien roolidebyyttejä maailmalla ovat olleet mm. Mozart-roolit Pamina, Kreivitär ja Donna Elvira, Mimìn rooli Puccinin oopperassa La Bohème,  Tatjanan rooli Tšaikovskin Jevgeni Oneginssa, Mariettan rooli Korngoldin oopperassa “Kuollut kaupunki”, Jennyn rooli Kurt Weillin oopperassa ”Mahagonnyn kaupungin nousu ja tuho” , Chrysothemis
Elektrassa,  Marie Bergin Wozzeckissa sekä Madama Butterflyn, Kata Kabanovan ja Salomen nimiroolit. Ulkomaisista oopperataloista Juntusta on kuultu mm Brysselissä, Nancyssa, Minnesotassa, Wienissä, Aix-en-Provencessa, Dresdenissä, Göteborgissa, Montpellierissä, Nizzassa, Malmössä, Strasbourgissa, Hong Kongissa, Genovassa ja Wienissä.

Kaudella 2022-23 Juntunen laulaa mm  Verdin Aidan nimiroolin Savonlinnan
Oopperajuhlilla, Alban Bergin  Wozzeckin Marien Badische Staatsoperissa
ja Franz Schrekerin teosharvinaisuuden Der Schatzgräber Elsin roolin.

Maailman arvostetuimmat konserttiestradit Tokio, Berliini, New York,
Pariisi, Amsterdam ja Lontoo ovat tulleet sopraanotähdellemme tutuiksi.
Useimmiten viemisinä on Jean Sibeliusta, Perttu Haapasta tai Esa-Pekka Salosta. Juntunen on levyttänyt mm. BIS Recordsille, Hyperionille, Alballe ja Ondinelle.


Kuva: Reijo Koirikivi

Päivi_Promo14_3x4.jpg
perhonen.png

Päivi Severeide on Turun Filharmonisen orkesterin harpun äänenjohtaja sekä harpun yliopisto-opettaja Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Päivi on myös kansainvälisen Helsinki Harp Festivalin taiteellinen johtaja, jonka sydämen asiana on tuoda soitintaan ja kollegoitaan ansaittuun valokeilaan.

Päivi on opiskellut Sibelius-Akatemiassa ja Freiburgin Musiikkikorkeakoulussa opettajinaan pääosin Reija Bister sekä maisterivaiheessa myös Arielle Valibouse ja SarahO’Brien. 

Severeide debytoi Radion Sinfoniaorkesterin nuorena solistina vuonna 2004 ja on sen jälkeen vieraillut useiden orkesterien solistina, kuten Suomen Kansallisoopperan Orkesterin, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin, Kymi Sinfoniettan, Oulu Sinfonian ja Avantin solistina useiden festivaalien ohella.  Hänen viimeaikaisiin
festivaaliesiintymisiinsä kuuluvat mm. Kuhmon Kamarimusiikki -festivaali ja Helsingin
Juhlaviikot. Orkesterimuusikkona Severeide on työskennellyt Suomen orkestereiden ohella Ruotsissa ja Norjassa, ja ennen kiinnitystään Turkuun hän soitti pitkään Suomen Kansallisoopperan orkesterissa harpun äänenjohtajan sijaisena. Harpun standardiohjelmiston lisäksi Severeide kantaesittää uutta ohjelmistoa
säännöllisesti ja työskentelee aktiivisesti säveltäjien ja sovittajien kanssa, josta osoituksena mm. hänen levynsä Ensemble Transparentin jäsenenä sisältää suomalaistakamarimusiikkia harpulle, huilulle ja alttoviululle. Myös Avanti - kamariorkesterin jäsenenä hän on saanut laajan katsauksen aikamme
musiikkiin. Tuore jäsenyys Vantaan Viihdeorkesterin harpun äänenjohtajana on tuonut monipuolistavan lisän muusikkouteen. Severeiden harppuopiskelijat ovat menestyneet useissa kansainvälisissä kilpailuissa ja koesoitoissa.


Kuva: Tuomas Tenkanen

Maarit Kytöharju.jpg
IMG_5087.png

Viulisti Linda Suolahti on Suomen nuoremman polven muusikkokentän energisimpiä, luovimpia ja monipuolisuudessaan kyvykkäimpiä edustajia. Hän on osoittautunut merkittäväksi suunnannäyttäjäksi Suomen taidemusiikin kentällä ja tehnyt vaikutuksen rohkeudellaan tapahtumien organisoijana ja ohjelmistokokonaisuuksien rakentajana.

Suolahti on kiinnostunut musiikin tasa-arvon teemoista, mikä näkyy hänen taitelijanurallaan; 33-vuotias Suolahti on perustanut suosioon nousseen Kokonainen-festivaalin Janakkalaan ja luotsannut myös monitaiteista Caisa Classequal -konserttisarjaa Helsingissä. Kesäkuussa 2023 Linda levyttää Alba Records -levymerkille debyyttialbuminsa, joka sisältää levyttämättömiä suomalaisia teoksia säveltäjänaisilta.
Vapaana taiteilijana työskentelevä musiikin maisteri Suolahti on tehnyt vaikuttavaa uraa myös orkesterikentällä esiintyen lukuisten orkestereiden äänenjohtajana ja konserttimestarina mantereita ylittäen erikoistuen myös orkesterin liidaamiseen ilman kapellimestaria.

 

Kamarimuusikkona Suolahti on  tunnettu Euroopan keskeisimmissä piireissä ja esiintynyt kansainvälisten huipputaiteilijoiden kanssa, joista mainittakoon Isabelle Faust, Antoine Tamestit, Alena Baeva, Vadym Kholodenko, Guy Braunstein, Jennifer Stumm, John Storgårds, Malin Broman, Roland Pöntinen, Olli Mustonen ja Pekka Kuusisto.

 

Nimityksistä viimeisimpinä hänelle myönnettiin resitaali Sibelius-Akatemian "Nuoret taiteilijat" -sarjassa vuonna 2021 ja vuonna 2020 Janakkala myönsi hänelle stipendin työstään kotipaikkakunnalla.

Suolahden soitin on Carlo Antonio Testore vuodelta 1740. Hänen taiteellista uraansa ovat ystävällisesti tukeneet mm. Suomen Kulttuurirahasto, Musiikin Edistämissäätiö, Taiteen edistämiskeskus, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Paulon Säätiö.



Kuva: Maarit Kytöharju
01.JPG.jpg
perhonen.png

Elina Mustonen on luonut pitkän ja näyttävän uran cembalistina ja pedagogina. Näistä ansioista hänelle myönnettiin Pro Musica -säätiön tunnustuspalkinto vuonna 2013.
 
Solistina ja kamarimuusikkona Mustonen on esiintynyt ympäri Eurooppaa ja Yhdysvalloissa yhteistyökumppaneinaan niin vanhan kuin uudemmankin musiikin parhaimmisto (esim. Mahler Chamber Orchestra ja Pekka Kuusisto, Ton Koopman, Wieland Kuijken, Laurence Dreyfus ja Andres Mustonen)
 
Muusikon työnsä ohella Elina Mustonen on laajentanut toimintaansa myös teatteritaiteen puolelle. Näyttelijäntyötä hän on opiskellut mm. maineikkaassa Royal Academy of Dramatic Art -korkeakoulussa (RADA) Lontoossa. Hän on ollut luomassa monia poikkitaiteellisia produktioita. Näistä varhaisimpana Laulustaan lintu tunnetaan, joka perustuu Nobel-kirjailija José Saramagon romaaniin Baltasar ja Blimunda ja Domenico Scarlattin cembalomusiikkiin. Kirjailijan kutsusta esitys on vieraillut eri puolilla Eurooppaa.
 
Mustosen merkittävimpiä rooleja näyttelijänä ovat olleet Prospero (Shakespeare: Myrsky), Hippolyta ja Titania (Shakespeare: Kesäyön uni), nimirooli Jussi Kylätaskun näytelmässä Maaria Blomma sekä Ida Aalberg ja Aino Sibelius Järvenpään teatterin Sibelius-juhlavuoden produktioissa.

Shakespearen 400-juhlavuoden kunniaksi Elina Mustonen valmisti yhteistyössä kirjallisuudentutkija Nely Keinäsen ja ohjaaja-dramaturgi Johanna Freundlichin kanssa näyttämöllisen sooloteoksen Her Infinite Variety - Shakespearen naiset sanoin ja sävelin. Produktio on kiertänyt ympäri Suomea, ja se on nähty myös Dublinissa ja Lontoossa, esityspaikkoina maineikkaat Rose Theatre ja Garrick’s Temple to Shakespeare.

Mustonen on kantaesittänyt paljon uutta musiikkia cembalolle, mm. Eero Hämeenniemen, Harri Vuoren, Olli Mustosen ja Peter Machadijkin teoksia, joista osa on omistettu hänelle. Hänen ohjelmistoonsa kuuluvat barokkikonserttojen ohella myös Manuel de Fallan, Françis Poulencin ja Bohuslav Martinun cembalokonsertot. Taideyliopisto valitsi Elina Mustosen Vuoden alumniksi 2019.

Valtio on myöntänyt Elina Mustoselle taiteilijaprofessorin arvonimen.

www.elinamustonen.com

Kuva: Ville Paul Paasimaa

image0 (2).jpeg

Pippa Sieppalan (s.2001) viuluopinnot käynnistyivät viisivuotiaana kotona äidin, ja Keravan musiikkiopistossa Tiina Aho-Erolan johdolla. Viuluakatemiassa vuodesta 2010 häntä ovat opettaneet Ilja Grubert, Elina Vähälä ja Janne Malmivaara, jonka luokalla Pippa on opiskellut myös Turun konservatoriossa 2010-2015, sekä Helsingin konservatoriossa 2015 alkaen. Tällä hetkellä Pippa opiskelee Sveitsissä Musik Akademie Basel korkeakoulussa Barbara Dollin johdolla.

 

Turun Filharmonisen orkesterin solistina hän on esiintynyt 2013 ja 2015, ja Jyväskylän 2016 viulukilpailujen finalistina sekä 2019 kolmannen palkinnon saajana hän on päässyt soittamaan Jyväskylä Sinfonian solistina.

Sittemmin Pippa on soittanut mm. Radion Sinfoniaorkesterin, Baselin Sinfoniaorkesterin, Astona Summer Academyn sekä Wegelius Kamarijousten solistina.

 

Kesällä 2021 Pippa osallistui Menuhin International Summer Academyn toimintaan sekä oli Sysmän Suvisoiton Nuori Taiteilija. Viimeisimmäksi hänet palkittiin Rahn Kulturfond Stipendiumilla marraskuussa 2021 sekä joulukuussa 2022. Pippa valittiin myös osallistujaksi Prussia Cove Muusikoiden Seminaariin 2022 Andras Kellerin oppilaana.

 

Hän soitti Villars Summer Institutionissa 2022 kamarimusiikkia Berliinin filharmonisen orkesterin jäsenien kanssa sekä Boswil Chamber Music Summitissa muusikkojen, kuten Erik Schumann sekä Valentin Radutiu, kanssa.

 

Kesällä 2017 Pipalle myönnettiin Kuhmon kamarimusiikkifestivaalin Oleg Kaganin muistostipendi, ja 2018 hän oli British Isles Music Festivalin Nuori muusikko. ProMusica stipendi myönnettiin 2019.

 

Mestarikursseilta lisäopetusta Pippa on saanut mm. Leonidas Kavakokselta, Steven Isserlikseltä sekä Mihaela Martinilta.

 

Pippa soittaa A. Bellosio (1770) viululla, joka on ystävällisesti lainassa Sysmän Osuuspankilta.

sysmän kamarikuoro.jpeg

Sysmän Kamarikuoro on v.1987 perustettu  Sysmän Suvisoiton Ovikello-oopperaa varten oopperakuoroksi. Kuoroa johti aluksi Pertti Rasilainen ja vuodesta 1991 kuoroa on johtanut kuoron perustajajäseniin kuuluva luokanopettaja Leena Palm. Kuorossa laulaa tällä hetkellä n. 20-25 laulajaa Sysmästä ja lähikunnista. Kuoron monipuoliseen ohjelmistoon on vuosien varrella kuulunut perinteistä kuoromusiikkia, kansanlauluja ja hengellistä musiikkia, mutta myös viihdelauluja sekä isoja kirkkoteoksia. Kuoro on tehnyt Yleisradiolle äänitteitä ja konsertoinut eri paikkakunnilla Suomessa sekä myös Virossa. Kuoro on osallistunut Veronan  sekä Prahan kuorofestivaaleille. Lähes joka vuosi kuoro on ollut mukana Sysmän Suvisoitossa.

Asikkalan kamarikuoro Cantus Aquae on perustettu vuonna 2005. Kuoroa on johtanut Karin Rööp, Klaus Hilden ja Lea Luts. Kuoron ohjelmistossa on musiikkia klassisesta kevyeen sekä monia suurteoksia. Kuoro esiintyy säännöllisesti syys- ja kevätkaudella. Yhteistyö Sysmän
kamarikuoron kanssa on jatkunut 10 vuotta. Tällä hetkellä kuoroa johtaa pianisti ja kanttori Jaak Luts. 

perhonen.png
Sami_Mannerheimo2.jpg
IMG_5087.png

RinneRadio on vuonna 1988 perustettu elektronisia rytmejä ja progressiivista jazzia yhdistelevä trio, joka on yksi alansa merkittävimpiä kotimaisia yhtyeitä. RinneRadion tuottamaa musiikkia kuvaillaan yhdistelmäksi drum’n’bass- ja teknorytmejä sävytettyinä tummasävyisellä dub technolla, runsailla ambient-äänimaailmoilla sekä ajattomilla saksofoni- ja bassoklarinettiosuuksilla, joista yhdessä syntyy kiihkeän transsimaista ja surrealistista tanssimusiikkia. RinneRadion nykyiseen kokoonpanoon kuuluvat Tapani Rinne (puhallinsoittimet), Aleksi Myllykoski (konesoundit) ja Juuso Hannukainen (perkussiot) sekä Miikka Kari (äänisuunnittelu). 

 

Viisitoista albumia julkaissut RinneRadio syntyi puupuhallinspesialisti Tapani Rinteen ja rumpali-säveltäjä Edward Vesalan aloitteesta. Matka vuoden 1988 Sound & Fury -työpajasta tähän päivään näyttäytyy vaiheikkaana, ja kakkosalbumi Dance & Visionsin myötä löydetty oma soundi jalostuu jalostumistaan. Yhtyettä määrittää vain jatkuvan muutoksen tila, ja ilmiasun ainoana vakiona pysyy Rinteen puupuhallinarsenaali. RinneRadio on ollut kautta historiansa sekä edellä aikaansa että täysin ajaton, ja sama trendi jatkuu yhä. Bändin vuosimallin '23 muodostavat Rinne, jota luonnehdittiin 20 vuotta sitten New York Timesin jutussa ”maailman ainoaksi tekno-bassoklarinetistiksi”, elektroniikasta vastaava Aleksi Myllykoski, lyömäsoittaja Juuso Hannukainen sekä äänisuunnittelija Miikka Kari.

 

RinneRadion debyyttilevy ilmestyi keväällä 1988 ja ensimmäisen julkisen keikkansa yhtye soitti saman kesän Pori Jazzissa, pääkonsertissa. Liki kolmenkymmenen vuoden keikkailun ja runsaan tusinan albumin jälkeen elektro jazzin pioneerikokoonpano on edelleen aktiivinen ja ajankohtainen. Konsertissa kuullaan uutta materiaalia tulevalta levyltä, mutta myös vanhempia RR-klassikoita. Bändin omaperäistä tyyliä on kuvailtu muun muassa näillä sanoilla: hivenen jazzia, jonkin verran tekno- ja ambientvaikutteita, tarttuvia melodioita ja hyppysellinen maailmanmusiikkia. 

www.rinneradio.com

Kuva: Sami Mannerheimo

värttinä.jpeg

Värttinä on suomalaisen nykykansanmusiikin kruununjalokivi. Se sai alkunsa lastenprojektista Rääkkylän kylässä Venäjän rajan tuntumassa ja sen juuret pohjaavat karjalaiseen runolauluun. Kansainvälisestä läpimurrostaan v.1991 lähtien Värttinä on kiertänyt maailmanlaajuisesti rakentaen mainetta yhtenä kekseliäimmistä yhtyeistä nykykansanmusiikin kentällä.

 

Kuva: Minna Annola

TCE_edited.jpg
perhonen.png

Total Cello Ensemble on ainutlaatuinen kuuden huippusellistin yhtye, jossa klassisen musiikin osaaminen yhdistyy rohkeaan asenteeseen kaataen musiikillisia raja-aitoja. 

Yhtye on sovittanut sekä klassista että viihdemusiikkia kokonaisuudeksi, jossa sellon ilmaisuasteikko ja sointimaailma laajenevat ennennäkemättömiin mittoihin. Ryhmä voi vaikkapa näyttää, kuinka kuudella sellolla käydään Formula-kisoja tai heittäydytään huumavien tangosovitusten vietäväksi. 

Total Cello Ensemblella on laaja ohjelmisto klassisesta kevyeen - omaleimaisia shownumeroita unohtamatta. Uusia sävellyksiä ja sovituksia myös tehdään yhtyeelle koko ajan. Ensemblen kanssa yhteisissä konserteissa ovat viime aikoina esiintyneet mm. Mari Palo, Marzi Nyman, Soile Isokoski ja Niko Kumpuvaara.

Total Cello Ensemblen perusti vuonna 1994 Hannu Kiiski oman Sibelius-Akatemian selloluokkansa oppilaista vastapainoksi klassisen musiikin opiskelijan usein sangen yksinäiselle puurtamiselle. Yhtye on esiintynyt viitisen sataa kertaa, muiden muassa lukuisilla festivaaleilla.

www.totalcello.fi

Kuva: Jaakko Paarvala

Sysmä-projekti2.jpg

Sysmä-projekti on katsaus Sysmästä ja sen lähialueilta 1800–1900-luvuilla kerättyyn kansanmusiikkiin. Projekti sai alkunsa vuonna 2019, kun sysmäläislähtöinen Verna Kylmänen ja vanhoihin nuottikäsikirjoituksiin perehtynyt Santte Salonen lähtivät selvittämään minkälaista sysmäläistä kansanmusiikkiaineistoa arkistoista löytyy. 

 

Lopputuloksena on konsertillinen itähämäläistä nykykansanmusiikkia sopraanosaksofonille ja harmonikalle sovitettuna sekä mielenkiintoisia tarinoita alueella soittaneista pelimanneista. Konserttiin tähtäävä projekti toteutettiin Suomen Kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahastolta saadun apurahan turvin.

Verna Kylmänen (s. 1998) on sysmäläislähtöinen harmonikansoittaja, pianisti ja säveltäjä. Hän opiskelee parhaillaan kansanmusiikin maisteriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa, mitä ennen hän opiskeli Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa ja Kaustisen musiikkilukiossa vuosina 2014–2017. Kylmäselle Sysmä-projekti on henkilökohtaisesti kiinnostava ja merkityksellinen kotiseutuhanke, jonka toteuttaminen on syventänyt suhdetta kotipaikkakuntaan sekä tuonut uusia kerroksia kansanmusiikin tutkimiseen.

Santte Salonen (s. 1993) on helsinkiläinen säveltäjä, muusikko ja käsikirjoittaja. Hän valmistui musiikin maisteriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta kesällä 2022. Salosen pääinstrumentteja ovat sopraanosaksofoni ja klarinetti. Parhaillaan hän työskentelee päätoimisesti Animagios-fantasiamaailmaan sijoittuvien Ystäväni Tsizik -musiikkifantasian ja Vulfekin laulu -musikaalioopperan parissa. Salosen johtaman ‘partymetalfolkkia’ esittävän yhtyeen Ritva Neron albumi Immortal Tradition (Bafe’s Factory 2022) oli palkintoehdokkaana vuoden 2022 Suomen Musiikkikustantajien genrevapaassa sarjassa. Hän on myös toiminut aktiivisesti yhtyeessä Barlast, joka on tehnyt ja esittänyt musiikkia myös mediataiteilija Nina-Maria Oförsagdin kokeellisiin elokuviin.

 

Kuva: Carolina Stenbäck
 

IMG_4711.jpg

Olga Ainali ja Ida Remsu

 

Suvisoiton miimisinä hahmoina nähdään uunituoreesti Lapin urheiluopistosta tanssijoiksi valmistuneet Olga Ainali ja Ida Remsu. Hahmot johdattavat yleisöä tunnelmaan liikkeen ja mimiikan keinoin ennen konsertteja 2.-8.7. 

 Olga tarkastelee ympäristöä ja nykyajan ilmiöitä yhdistellen sanallisen, visuaalisen ja esittävän taiteen keinoja. Monialaista Idaa uteliaisuus on johdattanut tutkimaan ja tuottamaan taidetta esittävien taiteiden lisäksi myös kuvataiteen muodoin.

 

Kuva: Jasmin Laaksoharju

bottom of page