Kuva: Ville Hautakangas
TUTUSTU TAITEILIJOIHIN
Harpisti, säveltäjä ja kuvataiteilija Laura Hynninen on Sysmän Suvisoiton taiteellinen johtaja. Hän on esiintynyt solistina ja kamarimuusikkona 1990-luvulta lähtien. Harpunsoiton A-tutkinnon hän suoritti Sibelius-Akatemiassa vuonna 1999. Ennen vapaan taiteilijan uraansa Hynnisellä on ollut vakituiset toimet harpun äänenjohtajana Suomen Kansallisoopperassa ja Radion Sinfoniaorkesterissa. Häntä on kuultu useiden suomalaisten orkestereiden -mm. Avanti!n, Tapiola Sinfoniettan, Oulu Sinfonian, Vaasan Kaupunginorkesterin ja Radion Sinfoniaorkesterin- solistina. Hänet tunnetaan myös monipuolisesta työskentelystä yli genrerajojen. Sooloprojekteissaan Hynninen yhdistää musiikkiaan ja visuaalisia teoksiaan omaperäisellä tyylillään. Yleisradio valitsi Hynnisen säveltämän, esittämän ja tuottaman sooloalbumin Otilia (Alba Records) Vuoden levyksi 2021. Otilia-levy toi Hynniselle myös Emma-ehdokkuuden 2022.
www.laurahynninen.fi
Kuva: Reijo Koirikivi
Helena Juntunen on yksi tämän hetken valovoimaisimmista kansainvälisistä
sopraanotähdistämme. Juntusen ammatillisena läpimurtona voidaan pitää Margarethan roolia Gounod’n oopperassa Faust Savonlinnan Oopperajuhlilla 2002.
Viime vuosien roolidebyyttejä maailmalla ovat olleet mm. Mozart-roolit Pamina, Kreivitär ja Donna Elvira, Mimìn rooli Puccinin oopperassa La Bohème, Tatjanan rooli Tšaikovskin Jevgeni Oneginssa, Mariettan rooli Korngoldin oopperassa “Kuollut kaupunki”, Jennyn rooli Kurt Weillin oopperassa ”Mahagonnyn kaupungin nousu ja tuho” , Chrysothemis Elektrassa, Marie Bergin Wozzeckissa sekä Madama Butterflyn, Kata Kabanovan ja Salomen nimiroolit. Ulkomaisista oopperataloista Juntusta on kuultu mm Brysselissä, Nancyssa, Minnesotassa, Wienissä, Aix-en-Provencessa, Dresdenissä, Göteborgissa, Montpellierissä, Nizzassa, Malmössä, Strasbourgissa, Hong Kongissa, Genovassa ja Wienissä.
Maailman arvostetuimmat konserttiestradit Tokio, Berliini, New York,
Pariisi, Amsterdam ja Lontoo ovat tulleet sopraanotähdellemme tutuiksi.
Useimmiten viemisinä on Jean Sibeliusta, Perttu Haapasta tai Esa-Pekka Salosta. Juntunen on levyttänyt mm. BIS Recordsille, Hyperionille, Alballe ja Ondinelle.
Kuva: Taina Hovi
Diplomipianisti Janne Hovi on laaja-alainen muusikko, joka on säestänyt useita maamme eturivin artisteja – joukossa muun muassa Diandra, Helena Juntunen, Angelika Klas, Jouni Kokora, Essi Luttinen, Mari Palo, Taina Piira, Johanna Rusanen, Jaakko Ryhänen, Tarja Turunen…
Klassisen musiikin solisti- ja säestystehtävien lisäksi hänen ohjelmistoonsa kuuluvat myös viihde-, tanssi- ja jazzmusiikki.
Hovi on soittanut useissa yhtyeissä, muun muassa Riku Niemen orkesterissa ja jazz-virtuoosi Antti Sarpilan eri kokoonpanoissa sekä esiintynyt lukuisissa yritystilaisuuksissa.
Hän on myös kantaesittänyt ja levyttänyt uutta suomalaista musiikkia, erityisesti säveltäjä Antti Nissilän tuotantoa.
Kuva: Perttu Saksa
Ilmiliekki Quartet nousi suuren yleisön tietoisuuteen voittamalla Pohjoismaisen Young Nordic Jazz Comets – yhtyekilpailun 2002. Vuonna 2004 yhtye nimettiin Finland Festivalsin Nuoreksi Taiteilijaksi ja trumpetisti Verneri Pohjola valittiin Pori Jazzin Vuoden Muusikoksi. Samana vuonna Ilmiliekin ensimmäinen levy March Of the Alpha Males oli Jazz-Emma –ehdokkaana sekä yhtyeelle myönnettiin Teosto-palkinto. Yhtyeen toinen levy, Take It With Me, 2006 (TUM Records) herätti kansainvälistä kiinnostusta ja vei yhtyeen esiintymään niin New Yorkin Lincoln Centeriin kuin Lontoon klubeillekin. Syksyllä 2009 yhtye toteutti ruotsalaisia kansanlauluja tulkinneen levytyksen ja konserttikiertueen yhdessä laulaja Emma Salokosken kanssa.
Ilmiliekki Quartet on vakiinnuttanut paikkansa niin suomalaisilla kuin pohjoismaisilla jazzfestivaaleilla. Viime vuosien esiintymismatkat ovat suuntautuneet Viroon, Englantiin, Hollantiin, Belgiaaan, Puolaan, Saksaan, Irlantiin, Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Australiaan. Syksyllä 2008 Ilmiliekki Quartet esiintyi kiertueella Australiassa, Wangarattan ja Brisbanen jazzfestivaaleilla ja kesällä 2009 bändiä kuultiin kiertueella Kanadassa.
Yhtyeen omaa musiikkia kuvataan vapaasti improvisoitujen ja sävellettyjen osuuksien sekoituksena, joka tarjoaa tilavia väyliä vapaalle soittamiselle jäsentyneiden teemojen ympärillä. Yhtyeen jäsenten omien kappaleiden lisäksi Ilmiliekki on esittänyt myös tulkintojaan Björkin, Ornette Colemanin, Tom Waitsin, Radiohedin ja Suzanne Vegan tuotannosta. Ilmiliekki Quartetin voima kumpuaa hyvästä ensemble-työskentelystä sekä näkemysten, asenteen ja rohkeuden jakamisesta, joita tarvitaan luovan, kunnianhimoisen ja ilmaisevan musiikin luomisessa.
Verneri Pohjola, trumpetti
Tuomo Prättälä, koskettimet
Antti Lötjönen, basso
Olavi Louhivuori, rummut
Kuva: Teemu Mattsson
Kuva: Jonne Räsänen
Hanna Hohdin taiteellisessa toiminnassa kietoutuu olennaisesti yhteen alttoviulu sekä taiteellinen suunnittelu. Kaiken toiminnan fokuksessa on monipuolisten ja kiinnostavien esitysten luominen vapaalle taidekentälle. Hannan tämän hetken tärkeimpiä projekteja ovat elokuussa -22 Helsingin Juhlaviikoilla kantaesityksensä saanut elektroakustinen soolokonsertti Seidr, 1900-luvun alun englantilaisen kamarimusiikin esiintuominen ja levyttäminen yhdessä pianisti Anna Kuvajan kanssa, Kino Soi!-konserttien järjestäminen espoolaisessa funkkisleffateatterissa sekä kamarimusiikkia ja yhteiskunnallisia puheenvuoroja yhdistävien Kotilo-konserttien organisointi yhdessä viulisti Terhi Paldaniuksen kanssa. Hanna Hohdin taiteellista toimintaa ovat taiteilija-apurahoin tukeneet Suomen Kulttuurirahasto, Taike sekä Koneen Säätiö.
Petri Kumela on vakiinnuttanut asemansa yhtenä maamme monipuolisimpana ja kiinnostavimpana klassisena kitaristina, joka on yhtä kotonaan niin periodisoitinten parissa kuin työskennellessään nykysäveltäjien kanssa. Kumela on myös kitaristeistamme kansainvälisimpiä ja tunnettu ennakkoluulottomuudestaan ja muuntautumiskyvystään, oli kyseessä sitten resitaali Kolkatassa, kitaroiden motorisointi Meksikossa tai koulukonsertit Japanissa. Kumela oli ehdolla 2023 Pohjoismaiden Neuvoston Musiikkipalkinnolle.
Petri Kumela on voittanut ensimmäiset palkinnot kansainvälisissä “Scandinavian Guitar Festival” sekä “Stafford Classical Guitar Recital” -kitarakilpailuissa. Hän on esiintynyt Suomen lisäksi useissa Euroopan maissa, Etelä-Amerikassa, Yhdysvalloissa, Venäjällä, Japanissa, Intiassa ja Bhutanissa. Kotimaassa häntä on kuultu lukuisilla festivaaleilla ja konserttisarjoissa ja Kumela on esiintynyt orkesterisolistina mm. Radion Sinfoniaorkesterin, Sinfónica de Galician, Lapin kamariorkesterin, Tapiola Sinfonietan, Suomalaisen barokkiorkesterin, Kymi Sinfonietan ja Keski- Pohjanmaan Kamariorkesterin kanssa. Solistikonserttien lisäksi hän toimii erittäin aktiivisesti myös kamarimuusikkona ja on Avanti! -kamariorkesterin kitaran äänenjohtaja.
Kumela on erityisen omistautunut nykymusiikille ja on kantaesittänyt kymmenen kitarakonserttoa ja lukuisia pienimuotoisempia sävellyksiä niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
Kumela toimi 2013 Pohjoismaisten Musiikkipäivien kamarimusiikkisarjan taiteellisena johtajana ja 2017 aloitti hänen suunnittelemansa Sipoon Äänet -festivaali. Hän on myös mukana koordinoimassa valtionpalkittuja konserttisarjoja Klassinen Hietsu ja Hietsu is Happening!.
Kumela opettaa Sibelius-Akatemiassa.
Petri kumela on julkaissut yksitoista levyä: ”Pieniä Otuksia – musiikillinen bestiaari” (2020) valittiin YLE:n vuoden levyksi ja se voitti Klassisen EMMA-palkinnon. Musiikin pohjalta tehty kirja Opus Otus (Otava) oli puolestaan ehdolla Finlandia Junior -palkinnon saajaksi. Uusin levy “Exquisitely Absurd” (2023) sisältää Lotta Wennäkosken, Riikka Talvitien ja Antti Auvisen kitarakonsertot (Alba).
Levytyksien lisäksi Kumela on tehnyt useita nauhoituksia YLElle ja muille kansainvälisille radio- ja televisioyhtiöille.
Kuva: Mia Hamari
Mia Hamari (s.1976) on Helsingin Kuvataideakatemiasta vuonna 2004 kuvataiteen maisteriksi valmistunut kuvanveistäjä.
"Työskentelen mieluiten ulkona, säiden niin salliessa, paikassa, jossa aukeaa avaruus ja taivas on kattona.""
"Aloitan puun veistämisen kokonaisesta rungosta, mänty ja koivu mieluisimpina puulajeina. Työkaluinani kirves on suurimmassa osassa, alkuvaiheessa moottorisaha. Pienet terälliset työvälineet, taltat ja puukot viimeistelevät."
"Uuden veistoksen työstäminen on aina ennen kokematon seikkailu - kuin veistäisin päiväkirjaa, johon taltioituu tapahtumat, tunteet, ajatukset ja teot ajalta ensimmäisestä kirveeniskusta veistoksen valmiiksi tulemiseen."
"Hahmojeni tarinat aukeavat luettavaksi jälkikäteen, vasta tarpeeksi pitkän ajan kuluttua."
"Hahmoni ovat universaalisti tunnistettavia, luonnon muodot, ihmiset ja eläimet esiintyvät ja sulautuvat yhteen käyden läpi metamorfoosin."
"Mukanani kulkee eräänlainen hiljainen melankolia, veistokseni eivät huuda – puhuttelevat mielummin."
Sysmässä esillä olevat teokset Tuuli ja Merenneito ovat valmistuneet vuonna 2023. Koivunrunkoinen Tuuli on päivän olento, joka veden ääressä elämäänsä viettäen keräilee juoksuaskelin rannalle huuhtoutuneita aarteita ja salaisuuksia menneestä maailmasta, Tuuli on nähnyt syntymän ja surrut kuolemaa. Merenneito ei päivästä niin välitä, vaan nousee vasta illan tullen vedestä ja taikoo itsensä keskelle synkintä korpea suon reunaan, syö kaikki suurimmat hillat, kiroaa hiustensa takertuessa metsän tukkaan ja röyhtäilee pieniä savuja, pieraiseekin. "
Mia Hamarin veistoksia on ollut esillä viimeksi 2023 Wäinö Aaltosen museossa, nykytaiteen museo Kiasmassa ja Korundissa, Rovaniemen taidemuseossa. Teoksiani on useissa taidekokoelmissa kuten Jenny ja Antti Wihurin, Valtion, Kiasman, Espoon modernin taiteen museon kokoelmissa, sekä useissa yksityiskokoelmissa.
Kuva: Ville Paul Paasimaa
Elina Mustonen on tehnyt pitkän ja näyttävän uran yhtenä alansa arvostetuimpana taiteilijana Suomessa. Hiljattain päättyneen viisivuotisen taiteilijaprofessuurin aikana hän on erityisesti keskittynyt poikkitaiteellisiin sooloesityksiin, joissa hän yhdistää roolinsa muusikkona ja näyttelijänä.
Näistä ensimmäinen Her Infinite Variety – Shakespearen naiset sanoin ja sävelin on syntynyt yhteistyössä kirjallisuudentutkija Nely Keinäsen ja ohjaaja-dramaturgi Johanna Freundlichin kanssa. Teos on kiertänyt laajalti. Suomessa se on nähty mm. Klockriketeaternin kansainvälisessä Shakespeare-symposiumissa Helsingissä. Esitys on vieraillut myös Lontoossa ja Dublinissa (suomeksi) sekä Cambridgessa (englanniksi). Viime marraskuussa se nähtiin Broadwaylla, New Yorkissa United Solo -festivaalilla (englanniksi).
Vuonna 2017 ensiesityksensä saanut JOUEZ! – Molièren matkassa ja Eero Hämeenniemeltä tilattu Laura Maddalena (2020) ovat niin ikään olleet suuria yleisö- ja arvostelumenestyksiä. Molempien teosten ohjauksesta on vastannut Johanna Freundlich ja visualisoinnista Nina Mansikka. Laura Maddalena sai englanninkielisen kantaesityksensä Roomassa, Villa Lantessa huhtikuussa 2023.
Edellä mainituille on yhteistä pyrkimys näyttelijän- ja muusikontyön mahdollisimman saumattomaan limittymiseen toisiinsa. Kehitys on jatkunut tuoreimmassa produktiossa Sinetti – Olga Knipperin ja Anton Tšehovin rakkauskirjeet. Se nostaa esiin Olga Knipperin, näyttelijättären, joka tunnetaan ensisijaisesti Anton Tšehovin vaimona. Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Johanna Freundlich, musiikin on säveltänyt Olli Mustonen. Kantaesitys oli lokakuussa 2023 Turun kaupunginteatterissa.
Elina Mustonen on suorittanut cembalonsoiton diplomitutkinnon Amsterdamin Sweelinck-konservatoriossa Ton Koopmanin johdolla ja valmistunut musiikin tohtoriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 2006. Näyttelijäntyötä hän on opiskellut mm. maineikkaassa Royal Academy of Dramatic Art -korkeakoulussa (RADA) Lontoossa.
Mustonen on esiintynyt ja levyttänyt laajalti ympäri Eurooppaa ja Yhdysvalloissa. Hän on esiintynyt myös useissa lyhytelokuvissa sekä tv-tuotannoissa. Keväällä 2020 Mustosen Hamlet-monologi valittiin yli 500 joukosta osaksi Shakespearen Globe -teatterin ja The Guardian -lehden Shakespeare Solos -projektia. Syksyllä 2022 Elina Mustonen vieraili Leamingtonissa, Englannissa 60s Shakespeare -ryhmän produktiossa Shakespearen näytelmästä As You Like It.
Ansioistaan Elina Mustoselle myönnettiin Pro Musica -säätiön tunnustuspalkinto vuonna 2013. Taideyliopisto valitsi Mustosen Vuoden alumniksi 2019. Valtio on myöntänyt Elina Mustoselle taiteilijaprofessorin arvonimen. Mustonen toimi Valtion Musiikkitoimikunnan puheenjohtajana 2021–22.
.jpeg)
Pippa Sieppalan (s.2001) viuluopinnot käynnistyivät viisivuotiaana Tiina Aho-Erolan johdolla. Pipan opettajina ovat toimineet Janne Malmivaara, Barbara Doll, ja tällä hetkellä hänen opiskelunsa jatkuvat Baselin Musiikkikorkeakoulussa Alina Pogostkinan opissa. Pippa on saanut lisäopetusta nuorten Viuluakatemiasta, jossa opettajina ovat toimineet Janne Malmivaara, Elina Vähälä sekä Ilya Grubert.
Pippa on soittanut solistina useiden orkestereiden, kuten Turun Filharmonisen orkesterin, Radion Sinfoniaorkesterin sekä Baselin sinfoniaorkesterin kanssa. Hän on osallistunut International Menuhin Music Academyn, IMS Prussia Cove International Musicians Seminarin, Boswil Musicians Seminarin sekä Villars International Summer Academyn toimintaan. Lisäksi hän on soittanut kamarimusiikkia mm. Danjulo Ishizakan, Erik Schumannin sekä Valentin Radutiun kanssa.
Pippa on palkittu vuonna 2018 Oleg Kaganin Kuhmon Kamarimusiikin stipendillä, Jyväskylän viulukilpailussa 2019 kolmannella palkinnolla, 2019 Pro Musica stipendillä, 2021 sekä 2022 Rahn Kulturfondin stipendillä Sveitsissä. Mestarikursseilta lisäopetusta Pippa on saanut mm. Leonidas Kavakokselta, Steven Isserlikseltä sekä Mihaela Martinilta.
Pippa soittaa A. Bellosio (1770) viululla, joka on ystävällisesti lainassa Sysmän
Osuuspankilta.
Kuva: Henri Melaanvuo
Ensemble Gamut! yhdistää musiikissaan harvinaisella tavalla keskiaikaisia soittimia ja elektroniikkaa. Näin he ovat luoneet oman uniikin sointimaailmansa satojen vuosien takaisesta musiikista, suomalaisista kansansävelmistä, improvisaatiosta ja nykyaikaisista äänimaisemista käyttämällä hyväkseen elektronisia efektejä, looppausta ja luonnon ääniä.
Heidän ensimmäisen albuminsa nimi on UT. Se viittaa ulkopuolisuuteen tai ilman jotakin tai jotakuta olemiseen. Lisäksi ut on keskiajan musiikkiteoreettisen järjestelmän, Gamutin, ensimmäinen sävel (ut, re, mi, fa, so, la).
Yhtyeen musiikki kelluu luontevasti klassisen musiikin, folk-estetiikan ja populaarimusiikin välimaastossa kutsuen kuulijan matkalle halki vuosisatojen. Uniikin grooven levylle luo harvinaislaatuinen Paetzold-kontrabassonokkahuilu, jota kontrastoivat Peltomaan kuulas lauluääni ja arkaainen jouhikko sekä mm. preparoitu cembalo.
Yhtyeen toinen albumi RE on saanut ylistäviä arvioita Suomessa sekä kansainvälisesti ja sai vuoden 2023 Etno-Emma ehdokkuuden. Albumin nimi RE viittaa englannin kielisiin re-alkuisiin sanoihin tarkoittaen uudelleentekemistä, -sovittamista, -postaamista, -luomista, uudistamista ja uudelleen virittäytymistä menneisyyteen sekä tulevaisuuteen. Historia toistaa itseään monin tavoin ja RE -albumilla käsitellään montaa ajankohtaista teemaa; kolonisaatio, suurvallan tunkeutuminen uusille alueille, Suomen geopoliittinen asema idän ja lännen risteyksessä sekä eri uskontokuntien väliset sodat.
Aino Peltomaa, laulu, keskiajan harppu, perkussiot
Ilkka Heinonen, jouhikot, elektroniikka
Juho Myllylä, nokkahuilut, elektroniikka
Dramaattinen sopraano Johanna Rusanen on yksi sukupolvensa tunnetuimpia laulutaiteilijoitamme. Vaikka hänet tunnetaan etupäässä suurten Wagner-roolien tulkkina, hänestä kuoriutuu lavalla myös räiskyvä komedienne tai syvällinen kamarimuusikko.
Johanna Rusasen juuret ovat syvällä kainuulaisessa ja savolaisessa maaperässä. Kanttori-isänsä kannustamana hän lauloi ja soitti pianoa sekä huilua jo pienestä lapsesta saakka ja ammattiopintojen lopuksi hän valmistui Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi. Lisäksi hän on täydentänyt lauluopintojaan Berliinissä ja Wienissä.
Johanna Rusanen on voittanut Timo Mustakallio -laulukilpailun vuonna 1995 ja Lappeenrannan valtakunnallisen laulukilpailun 1996. Vuonna 1997 hän vastaanotti Martti Talvela -stipendin, ja vuosiksi 1998–2000 hänelle myönnettiin stipendi Berliinin Deutsche Operiin. Johanna Rusanen palkittiin Karita Mattila -palkinnolla vuonna 2001. Vuonna 2021 hänelle myönnettiin Pro Finlandia-mitali tunnustuksena taiteellisista ansioista kotimaassa.
Johanna Rusanen debytoi Suomen Kansallisoopperassa sekä Savonlinnan Oopperajuhlilla vuonna 1997. Hän on laulanut myös Berliinin Deutsche Operissa, Moskovan Bolshoi-oopperassa Savonlinnan Oopperajuhlien tuotannossa, Torinon Teatro Regiossa, Teatro Municipal de São Paulossa, Deutsche Oper am Rheinissa sekä Toulousen oopperassa. Hänen tärkeimpiä roolejaan ovat Kokkosen Viimeiset kiusaukset-oopperan Riitta, Puccinin Tosca ja Turandot, Verdin Kohtalon voiman Leonora, Straussin Elektran Chrysothemis, Wagnerin Tannhäuserin Venus, Lohengrinin Ortrud sekä Tristan ja Isolden Isolde.
Johanna Rusanen on konsertoinut kotimaisten musiikkijuhlien lisäksi muun muassa Chicagon Grant Park Music -festivaaleilla, Varsovan Beethoven-festivaaleilla ja Krzysztof Penderecki -festivaaleilla sekä Lontoon BBC Proms -festivaaleilla.
Johanna Rusanen palkittiin vuonna 2017 Grammylla Warner Classics -levy-yhtiön tuottamasta Penderecki conducts Penderecki -levytyksestä.
Johanna Rusanen on myös tunnettu siitä, ettei hän kaihda eri musiikinlajien yhdistelemistä. Hän on esiintynyt paljon mm. suomalaisten jazzmuusikoiden kuten Iiro Rantalan ja Lenni-Kalle Taipeleen kanssa sekä mm. rock-yhtyeiden Leningrad Cowboys, Waltari ja Sonata Arctica kanssa.
Vuosina 2022-2024 Johanna debytoi Brünnhilden roolissa Richard Wagnerin oopperoissa Valkyyria, Siegfried ja Jumalten tuho Suomen Kansallisoopperan uudessa Ring-produktiossa.
Kuva: Mikko Mäntyniemi
Baritoni Ville Rusanen on yksi tunnetuimmista suomalaista oopperalaulajista. Rusasen monipuolinen äänenkäyttö ja ilmeikäs esiintyminen ovat vieneet hänet useiden merkittävien oopperatalojen lavoille niin Suomessa kuin ulkomailla. Hän on vieraillut myös monien orkestereiden solistina ympäri maailmaa.
Suomen Kansallisoopperassa Rusanen on vieraillut aktiivisesti. Hänen viimeaikaisiin rooleihinsa ovat kuuluneet muun muassa Claude Debussyn Pelléas ja Mélisanden Pelléas, Benjamin Brittenin Billy Budd ja Jaakko Kuusiston Jää-oopperan Petter Kummel. Andrew Lloyd Webberin suurmenestyksessä Oopperan kummitus Rusanen on laulanut nimiroolia. Savonlinnan Oopperajuhlilla Rusanen on nähty muun muassa Sallisen Kullervo-oopperan nimiroolissa ja kesällä 2023 hän lauloi jälleen Rossinin Sevillan parturin nimiroolin.
Ville Rusanen on menestynyt myös kansainvälisillä oopperalavoilla. Hänet on nähty muun muassa Milanon La Scalassa, Lyonin oopperassa Ranskassa, Netherlands Operassa Amsterdamissa, Scottish Operassa ja Hollannissa Nationale Reisoperassa. Vuonna 2021 Rusanen teki debyyttinsä Luxemburgin oopperassa laulaen Harlekiinin roolin Richard Straussin oopperassa Ariadne auf Naxos.
Ulkomaisilla konserttilavoilla Rusanen on laulanut muun muassa Australiassa Sydney Philharmonian solistina, Lontoossa BBC Proms -festivaaleilla, Chicagon Grant Park Music festivaaleilla, Ranskassa Orchestre National Bordeaux ́n solistina, Belgiassa Orchestre Philharmonique de Liègen solistina, Tokiossa NHK Symphony Orchestran solistina, Bergenin filharmonian solistina ja Zürichissä Tonhalle Orchester Zürichin solistina. Hän on vieraillut myös useimpien suomalaisten orkestereiden solistina. Ville Rusanen on valmistunut Sibelius-Akatemiasta musiikinmaisteriksi. Hänen laulunopettajinaan ovat toimineet Pertti Rusanen, Jorma Hynninen ja Päivi Nisula. Rusanen on Lappeenrannan laulukilpailujen miestensarjan voittaja 2004 sekä Savonlinna Oopperajuhlien vuoden 2014 taiteilija.
Vuonna 2020 häneltä ilmestyi ensimmäinen soololevy, Polkuja - lauluja suomalaisesta luonnosta, yhdessä pianisti Pami Karvosen kanssa. Viime jouluna Rusanen, Karvonen sekä trumpetisti Jukka Eskolan julkaisivat digitaalisesti Mä kanssa enkelten -joulualbumin.
Vuonna 2023 Rusanen on vieraillut mm. Tokiossa Japanin filharmonikkojen solistina ja laulanut Billy Budd-oopperan nimiroolin George Enescu -festivaaleilla Romaniassa.
Kuva: Maarit Kytöharju
Niko Kumpuvaara on palkittu harmonikkataiteilija, joka on esiintynyt kamarimuusikkona ja solistina useimmissa Euroopan maissa, Kiinassa sekä Yhdysvalloissa. Kumpuvaara voitti 24-vuotiaana Saksan Klingenthalissa järjestetyn klassisen harmonikansoiton tärkeimpänä pidetyn kansainvälisen kilpailun vuonna 2005. Aikuisten solistisarjaan osallistui 32 soittajaa 13 maasta, ja Kumpuvaara oli kilpailun ensimmäinen suomalaisvoittaja.
Hän on toiminut taiteellisena johtajana Oulun Musiikkijuhlilla ja Sata-Häme Soi -festivaalilla sekä vierailevana professorina Grazin musiikkikorkeakoulussa Itävallassa. Kumpuvaara valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 2008. Viime vuosina häntä on kuultu mm. Dallapé-orkesterin sekä Maria Ylipää & Ystävät -yhtyeen riveissä.
Klassisen nykymusiikin lisäksi hän soittaa ilomielin myös niin sanottua rytmimusiikkia. Tällä saralla hänen aktiivisimpia projektejaan ovat viime vuosina olleet suomalaisen iskelmämusiikin legenda Dallapé, elektronista instrumentaalimusiikkia esittävä Alphabeaver sekä sarjakuvapiirrosta livemusiikkin yhdistelevä Comics in Concert.
Kuva: Lilian Pärni
Harpisti Lily-Marlene Puusepp on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 2005. Hän on konsertoinut lukuisilla festivaaleilla kotimaassa ja ulkomailla sekä esiintynyt mm. Jyväskylä Sinfonian, Lappeenrannan kaupunginorkesterin, Seinäjoen orkesterin ja Joensuun kaupunginorkesterin solistina. Hän on soittanut useimpien suomalaisten orkestereiden konserteissa ja tehnyt yhteistyötä kuorojen kanssa. Puusepp opettaa harpunsoittoa Helsingin konservatoriossa, musiikkiopisto Juvenaliassa ja Vantaan musiikkiopistossa. Puusepp soittaa Lyon & Healy Style 23 –konserttiharppua, jonka hankkimista ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto, Alfred Kordelinin säätiö ja Sibelius-Akatemian tukisäätiöt.
Kuva: Arto Kunnola
Hilda Kunnola aloitti harpunsoiton Turun Konservatoriolla 9-vuotiaana ja vietti lapsuutensa Turunmaan saaristossa Kuusistossa. Hän siirtyi Sibelius-Akatemian Nuorisokoulutukseen vuonna 2014 Päivi Severeiden luokalle, mistä on myöhemmin valmistunut Sibelius-Akatemian tutkinto-opiskelijana musiikin kandidaatiksi.
Kunnola on opintojensa aikana saanut opetusta myös Emmanuel Ceyssoninilta ja Erasmus-vaihdossa Freiburgissa Kirsten Eckeltä. Nyt Kunnola suorittaa maisteriopintoja Sibelius-Akatemiassa Stefania Sagliettin johdolla.
Kunnolaa on kuultu kamarimuusikkona muun muassa Kamarikesä-festivaalilla, Helsinki Chamber Music Festivaalilla, Toivakan kamarimusiikkifestivaalilla sekä Helsingin harppufestivaalilla.
Orkesterimuusikkona Kunnola on esiintynyt muun muassa Oulu Sinfonian, Tapiola Sinfoniettan, Tampere Filharmonian, Sinfonia Lahden ja Turun filharmonisen orkesterin riveissä. Vuonna 2022 Kunnolaa kuultiin solistina Sinfonia Lahdessa, ja keväällä 2019 hän debytoi Radion sinfoniaorkesterin nuorena solistina. Samana vuonna hänet valittiin yhdeksi Pro-Musica Säätiön Vuoden nuorista muusikoista.
Kuva: Ulla Nikula
Harpisti Maaria Pulakka valmistui musiikin kandidaatiksi Sibelius-Akatemiasta keväällä 2021, ja aloitti samana syksynä maisterivaiheen opinnot, opettajinaan Stefania Saglietti Couto ja Päivi Severeide. Vuoden 2022 alkupuolen hän vietti Frankfurtissa Erasmus-vaihdossa Hochschule für Musik und Darstellende Kunst -opistossa, jossa hän opiskeli Francoise Verherven johdolla.
Pulakka on kerännyt huomattavan määrän orkesterikokemusta niin Suomessa kuin
ulkomailla ja on soittanut muun muassa Sinfonia Lahden, Turun Filharmonisen Orkesterin, Tukholman kuninkaallisen filharmonian sekä Helsingin Barokkiorkesterin riveissä. Hän on laajentanut osaamistaan lukuisilla mestarikursseilla ynnä muilla, joista mieleenpainuvimpina mainittakoon Emmanuel Ceyssonin professuuri Sibelius-Akatemiassa vuosina 2019–2022, nykymusiikkifestivaali Darmstädter Ferienkurselle osallistuminen elokuussa 2023 sekä Gwyneth Wentinkin mestarikurssi Helsingissä vuonna 2018. Lisäksi Pulakka työskentelee ahkerasti kamarimusiikin parissa, etenkin alttoviulisti Anthony Hallin ja huilisti Stella Michaelin kanssa muodostamansa Trio Fracta Manun kautta.
Pulakka on erityisen kiinnostunut nykymusiikista sekä oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman rakentamisesta, niin musiikin ja taiteen saralla kuin yleisestikin. Hän haaveilee voivansa toimia taiteen kentällä mahdollisimman laajasti ja rajoitta ja pystyvänsä siinä sivussa myös elättämään itsensä.
Kuva: Heikki Tuuli
Jorma Hynninen (synt. 1941) on suomalaisen esittävän säveltaiteen kansainvälisesti arvostetuimpia edustajia.
Hynnisen laulajanura pongahti liikkeelle sen jälkeen, kun hän voitti Lappeenrannan laulukilpailut vuonna 1969. Sen jälkeen hän oli kiinnitettynä pari vuosikymmentä Suomen kansallisoopperaan, jonka taiteellisessa johdossa hän myös toimi vuosina 1984–90. Syksyllä 1991 hänestä tuli Savonlinnan Oopperajuhlien johtaja ja vuosina 1993-2002 hän toimi juhlien taiteellisena johtajana. Hynninen toimi Sibelius-Akatemian laulutaiteen professorina vuosina 1997-2003.
Jorma Hynnisen ura oopperalaulajana on ollut loistelias. Hän on esiintynyt muun muassa New Yorkin Metropolitanissa, Chicagossa, San Franciscossa, Buenos Airesissa ja kaikissa merkittävimmissä eurooppalaisissa oopperataloissa. Hän on tullut erityisen tunnetuksi muun muassa Rodrigon roolissa Don Carlosissa ja Kreivi Almavivana Figaron häissä, Wolframina Tannhäuserissa, Jevgeni Oneginin pääroolissa, unohtamatta mieleenpainuvia rooleja Punaisen viivan Topina tai Thomaksen, Vincentin, Kullervon ja Aleksis Kiven nimirooleja.
Jorma Hynninen on myös kansainvälisesti menestynyt lied- ja konserttilaulaja ja on esiintynyt eri puolilla maailmaa.
Mezzosopraano, MuM Ursula Auvinen (ent. Hynninen) on valmistunut Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosastolta 1990 sekä laulupedagogiksi 1995. Hän on suorittanut laulun A-tutkinnon (lauludiplomi) 1996. Mieluista musiikkitoimintaa kanttorin työn ohessa hänelle on yhteismusisointi viuluyhtyeestä yhtyelauluun, kuorokellosoitosta suurissa kirkkomusiikkiteoksissa laulamiseen. Hän toimi kanttorina Vantaalla Korson seurakunnassa 1991-2016 ja syksystä 2016 alkaen Heinolan seurakunnassa. Musiikilta liikenevä aika kuluu lankakeriä neuleiksi ja virkkuiksi työstäen ja Savossa mökkeillen.
Olga Ainali ja Ida Remsu
Olemme tanssijat Olga ja Ida, muuntautumiskykyinen ja rajoja koetteleva duo, joka keskittyy minimalismin ja aistimaailman tutkimiseen esittävän taiteen kentällä.
Tutustuimme toisiimme tanssijan koulutuksessa, ja ammattiin valmistuttuamme olemme tehneet yhteistyötä luovan liikkeen ja mimiikan parissa. Duomme on esiintynyt Sysmän Suvisoitto -festivaalilla sekä Kokonainen -festivaalilla vuonna 2023.
Kuva: Jasmin Laaksoharju
.jpeg)