Suvisoiton 2026 taiteilijat

Taiteellinen johtaja, harpisti, säveltäjä ja kuvataiteilija Laura Hynninen on esiintynyt solistina ja kamarimuusikkona 1990-luvulta lähtien. Harpunsoiton diplomin hän suoritti Sibelius-Akatemiassa vuonna 1999. Hynnisellä on ollut vakituiset toimet harpun äänenjohtajana Suomen Kansallisoopperassa ja Radion Sinfoniaorkesterissa. Häntä on kuultu useiden orkestereiden, mm. Avanti!n, Tapiola Sinfoniettan ja Radion Sinfoniaorkesterin solistina. Sooloprojekteissaan Laura Hynninen yhdistää musiikkiaan ja visuaalisia teoksiaan omaperäisellä tyylillään. Hän on saanut useita tunnustuksia, mm. Yle:n Vuoden Levy -palkinto 2021, Emma-ehdokkuudet 2022 ja 2024, Pro Musica 2024, sekä Indie Awards -palkinto 2025. Hynninen on toiminut Sysmän Suvisoiton taiteellisena johtajana vuodesta 2022, ja hänen nelivuotinen johtajuuskautensa päättyy tämän kesän festivaalin loppuessa. www.laurahynninen.fi ​ Kuva: Antti Rintala

Aino Mattila (s. 2012) aloitti viulunsoiton 3-vuotiaana Ala-Keiteleen musiikkiopistossa Äänekoskella Niina Tuunaisen kanssa. Vuonna 2020 Aino pääsi Viuluakatemiaan sekä Porvoonseudun musiikkiopistoon. Viuluakatemiassa hän on saanut oppia säännöllisesti Janne Malmivaaran ja Elina Vähälän johdolla. Vuonna 2022 International Leonid Kogan kilpailussa Aino tuli toiselle sijalle pienten sarjassa ja 2025 hän voitti Juhani Heinonen -viulukilpailun 10–12v sarjassa. Vuonna 2022 Aino esiintyi solistina Porvoonseudun musiikkiopiston Nuorten Solistien konsertissa ja keväällä 2024 Aino valittiin siskonsa Leean kanssa Radion sinfoniaorkesterin (RSO) Nuorten solistien konsertiin solistiksi ja kesällä hän esiintyi myös taiteilijana Riihimäen Kesäkonserttijuhlilla ja Naantalin musiikkifestivaaleilla. Vuonna 2025 Aino debytoi Lauttasaaren musiikkijuhlilla ja Kauniaisten musiikkijuhlilla. Aino Mattilan viulunsoittoa ovat tukeneet mm. Pro Musica -säätiö, Oleg Kagan muistorahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Brunbergin säätiö sekä Suomen kulttuurirahasto.

Alttoviulisti Hanna Hohdin taiteellisen toiminnan fokuksessa on monipuolisten ja kiinnostavien esitysten luominen vapaalle taidekentälle. Hannan tämän hetken tärkeimpiä projekteja on elektroakustinen soolokonsertti Seidr, jonka kanssa hän on esiintynyt aina Helsingin Juhlaviikoilta Huddersfield Contemporary Music Festivalille saakka. Seidr EP julkaistiin marraskuussa -24. Keskeinen projekti on myös 1900-luvun alun englantilaisen kamarimusiikin esiintuominen pianisti Anna Kuvajan kanssa. Duon ensimmäinen levy, Bowen & Clarke Sonatas for viola and piano, julkaistiin helmikuussa -24 Alba levymerkillä. Vuodesta 2017 lähtien Hanna on ollut mukana Kino Soi!-konserttien järjestämisessä espoolaiseen funkkisleffateatteriin. Hanna Hohdin taiteellista toimintaa ovat taiteilija-apurahoin tukeneet Wihurin rahasto, Suomen Kulttuurirahasto, Taike sekä Koneen Säätiö. Kuva: Tuomo Eerikäinen

Siljamari Heikinheimo (s. 1985) on viulisti ja oopperaohjaaja. Hän toimii Rauma Festivon taiteellisena johtajana ja on Soivat Kirjat –konserttisarjan taiteellinen suunnittelija. Vuodesta 2020 hän on toiminut viulunsoiton lehtorina Turun AMK:n Taideakatemiassa. Viulistina Siljamari Heikinheimo esiintyy aktiivisesti kamarimuusikkona, sekä usein myös solistina. Hän vakiovieras monilla Eurooppalaisilla musiikkijuhlilla, ja hänet näkee usein yhtyeissä kuten Avanti!, Helsinki Chamber Soloists ja O/Modernt -kamariorkesteri. Hän on nauhoittanut useita suomalaisia viulu- ja kamarimusiikkiteoksia Yleisradiolle. Heikinheimo oli Radion Sinfoniaorkesterin jäsen vuosina 2012-2016 ja työskentelee nykyään vierailijana Pohjoismaisissa orkestereissa konserttimestari- ja äänenjohtajatehtävissä, kuten Helsingin kaupunginorkesteri, Tapiola Sinfonietta, Tanskan kamariorkesteri ja Det Kongelige Kapel. Heikinheimo on Espoon Musiikkiopiston kasvatti, myöhempinä opinahjoinaan Edsbergin musiikki-instituutti Tukholmassa ja Sibelius-Akatemia. Pitkäaikaisimmat opettajat hänelle ovat olleet Päivyt Meller, Grazyna Gebert, Ulf Wallin ja Petri Aarnio. Mestarikursseilla tärkeitä opettajia ovat olleet Mi-Kyung Lee, Pavel Vernikov, Antti Tikkanen, Ferenc Rados ja Ralf Gothoni. Kamarimusiikkia hän on opiskellut Paavo Pohjolan, Marko Ylösen ja Mats Zetterqvistin johdolla. Ohjaajana Heikinheimo on työskennellyt ohjaaja Stefan Herheimin ohjaustiimissä Düsseldorfin Deutsche Oper am Rhein –oopperatalossa ja Berliinin Komische Operassa, sekä apulaisohjaajana Suomen Kansallisoopperassa. Hänen ohjaamansa Bèla Bartòkin Herttua Siniparran Linna, Kurt Weillin Seitsemän Kuolemansyntiä ja Toscan muotokuva ovat saaneet ensi-iltansa Rauma Festivossa. Sampo Kasurisen säveltämä ja Aina Bergrothin käsikirjoittama ikonisen oopperan perintöä reflektoiva Trapped Butterfly kantaesitettiin kesällä 2023 Kuhmon Kamarimusiikki -festivaalilla, Meidän Festivaalilla ja Rauma Festivossa. Heikinheimon konserttiohjauksia on nähty Radion Sinfonaorkesterin (joht. Nicholas Collon) ja Tapiola Sinfonietan konserteissa, sekä viimeisimpänä Tampereen Oopperan ja Tampereen Filharmonian Beethovenin Fidelio -konserttiversio (joht. Susanna Mälkki). Kuva: Uzi Varon

Huilisti Enna Puhakka on toiminut vuodesta 2022 Sinfonia Lahden huilun- ja pikkolonsoittajana. Kauden 2023–2024 hän toimi samassa orkesterissa huilun varaäänenjohtajan sijaisena. Hän on vieraillut mm. Helsingin kaupunginorkesterissa, Suomalaisessa Kamariorkesterissa, Radion Sinfoniaorkesterissa ja Tapiola Sinfoniettassa. Ensimmäinen vakituinen työ oli Kuopion kaupunginorkesterissa, jossa hän toimi huilun varaäänenjohtajana 2020–2022. Puhakka on valmistunut musiikin maisteriksi Berliinin Taideyliopistosta ja Sibelius-Akatemiasta, opettajinaan mm. Christina Fassbender, Petri Alanko ja Hanna Juutilainen. Musiikillisesti äärimmäisen lähellä hänen sydäntään on kamarimusiikki sen tarjoamien lukemattomien mahdollisuuksien vuoksi. Vuonna 2023 perustettu Trio Utu toimii ympärivuotisena inspiraation lähteenä, lisäksi Puhakka on esiintynyt viime vuosina erilaisissa kokoonpanoissa mm. Tammisaaren musiikkijuhlilla, sekä Kamarikesä-festivaalilla.

Sellisti Markus Hohti on kotonaan niin uuden musiikin parissa, kamarimusiikki-festivaaleilla, barokkisellon ääressä kuin jazz-klubin lavalla. Viime aikoina hänen kiinnostuksensa kohteena ovat olleet erityisesti elektroakustinen musiikki ja genrerajoja ylittävät projektit. Markus esiintyy aktiivisesti niin soolona, kamarimuusikkona kuin yhtyeittensä defunensemblen, Uusinta Ensemblen, Tristero Piano Trion, Rödberg Trion ja HÄRÖ-kollektiivin kanssa. Matkan varrella Hohdilla on ollut esiintymisiä merkittävillä festivaaleilla ja konserttisaleissa. Kamarimuusikkona hän on esiintynyt muun muassa Salzburger Biennalessa, Lucerne Festivalilla, Meidän festivaalilla, Kuhmon kamarimusiikissa, Zürichin Tonhallessa ja Berliinin Filharmoniassa. Markus on kantaesittänyt satoja teoksia ja työskennellyt yhdessä muun muassa Pekka Kuusiston, Ralf Gothonin, Cyprien Katsarisin, Jaime Martinin, Alasdair Beatsonin, Thomas Demengan, Rainer Schmidtin, Gordan Nikolicin ja Malin Bromanin kanssa. Sooloesiintymisistä mieleenpainuvimpia ovat olleet Brian Ferneyhough’n legendaarisen Time and Motion Study 2 -teoksen esitys Helsingin juhlaviikoilla sekä Sebastian Fagerlundin Stone on Stone -teoksen kantaesitys Hannu Linnun johtaman Avanti!:n solistina. Kuva: markushohti.fi

Aili Järvelä tunnetaan paitsi vahvasta kansanmusiikkitaustastaan, ennenkaikkea taitavana laulaja-lauluntekijänä, säveltäjänä, sekä sielukkaana esiintyjänä. Uransa aikana Järvelä on julkaissut sooloalbumeita, tehnyt musiikkia ammattiorkestereille, big bandeille, kuoroille ja erilaisille instrumenttikokoonpanoille, säveltänyt musikaalin, toiminut freelance-muusikkona useissa kokoonpanoissa sekä soittanut palkituissa kansanmusiikkiyhtyeissä. Lisäksi hän on toiminut opettajana yli sadalla Näppärikurssilla. Vuonna 2020 julkaistu Järvelän kappale Roihuvuori valittiin Helsingin Sanomien lukijaäänestyksessä vuosituhannen 50 parhaan sanoituksen joukkoon. Hänen ensimmäinen musikaalinsa Katrina (2024) sai ylistäviä arvioita ja yleisön varauksettoman suosion. Viimeisin sooloalbumi VUORI (2025), jonka Järvelä julkaisi omakustanteena, on kerännyt loistavat arviot, muun muassa toimittaja Pekka Laine on nostanut sen vuoden merkittävimpien kotimaisten julkaisujen joukkoon. VUORI -albumilla Järvelää säestävät Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, harpisti Laura Hynninen ja lyömäsoittaja Samuli Kosminen. Albumi on jälleen väkevä todiste Järvelän kyvyistä musiikintekijänä, sillä hän on säveltänyt, sanoittanut, sovittanut ja tuottanut koko levyn itse. Tällä hetkellä Järvelä säveltää uutta musikaalia, joka on kansainvälinen suurtuotanto. Kuva: Ulla Nisonen

Viulisti Linda Suolahti on Suomen nuoremman polven muusikkokentän energisimpiä, luovimpia ja monipuolisuudessaan kyvykkäimpiä edustajia. Hän on valmis hyppäämään niin kamarimuusikon, konserttimestarin, solistin, juontajan kuin taiteellisen ja tuotannollisen liidaajan rooliin. Musiikin tasa-arvoon ja sen kehitykseen liittyvät teemat ovat Lindalle erityisen tärkeitä; Hän on perustanut suosioon nousseen Kokonainen-festivaalin vuonna 2016 ja luotsannut monitaiteista Caisa Classequal -konserttisarjaa Helsingissä. Vuonna 2023 Alba Records julkaisi Lindan kehutun debyyttialbumin Unrecorded., joka sisältää aiemmin levyttämättömiä teoksia suomalaisilta säveltäjänaisilta. Vapaana taiteilijana työskentelevä 35-vuotias musiikin maisteri on tehnyt vaikuttavaa uraa työskennellen äänenjohtajana ja konserttimestarina mantereita ylittäen erikoistuen orkesterisoittoon ilman kapellimestaria. Hänen työtään ovat taiteilija-apurahoin tukeneet mm. Taiteen edistämiskeskus sekä Suomen Kulttuurirahasto. Vuonna 2024 hänelle myönnettiin Pro Musica -palkinto. Tällä hetkellä Linda nauttii Pave-koiran kasvattamisesta ja uniikin O/Modernt -kamariyhtyeen äänenjohtajana konsertoimisesta ympäri Eurooppaa. “Linda Suolahti on Suomen nuoremman polven muusikkokentän energisimpiä, luovimpia ja monipuolisuudessaan kyvykkäimpiä edustajia. Hänen uteliaisuutensa ja kauaskatseisuutensa ideoijana, yhdistettynä terveeseen kunnianhimoon, nälkään ja tietenkin taitoon esittävänä taiteilijana, ovat niitä vahvoja ja karismaattisia ominaisuuksia jotka hänen musisoimisessaan ja tekemisissään aina vaikuttavat ja vakuuttavat. Suolahti on vahva, persoonallinen taiteilija ja monipuolisesti taitava viulisti/muusikko. Hänellä ei ideat lopu kesken, ja hän myös toteuttaa niitä. Alati liikkeellä oleva aktiivinen luovuus sekä herkästi, etsivästi hereilläoleminen taiteilijana ovat hänelle tärkeitä lähtökohtia kaikkeen tekemiseen. Maamme musiikkielämä tarvitsee Linda Suolahden kaltaisia värikkäitä, temperamenttisia ja aikaansaavia taiteilijoita." – John Storgårds – Kuva: Maarit Kytöharju

Helka Seppälä on monipuolinen kontrabasisti, Lappeenrannan kaupunginorkesterin äänenjohtaja ja nykymusiikkiyhtye Kumaus Trion jäsen. Hän on valmistunut Sibelius-Akatemiasta ja opiskelee parhaillaan nykymusiikin jatko-opintoja Musik-Akademie Baselissa. Seppälä on esiintynyt muun muassa Kuhmon Kamarimusiikissa, Helsingin juhlaviikoilla, Naantalin Musiikkijuhlilla ja Musica Nova Helsingissä. Vuonna 2019 hän oli mukana perustamassa Lappeenrannan Kumaus-festivaalia, jonka taiteellisena johtajana hän edelleen toimii. Hän on kantaesittänyt lukuisia teoksia ja saanut tukea muun muassa Alfred Kordelinin säätiöltä, Suomen Kulttuurirahastolta ja Taiteen edistämiskeskukselta. Kuva: Aliisa Peltoniemi

Sami Koskela tunnetaan laaja-alaisena freelance-muusikkona. Hän on työskennellyt rumpalina tai lyömäsoittajana kymmenissä musikaali- ja tanssiteatterituotannoissa, pääosin Helsingin kaupunginteatterissa sekä studiomuusikkona lukuisilla äänilevyillä sekä elokuvissa. Bändikentällä hänet on nähty viime vuosina mm. Ricky-Tick Big Bandin sekä Riku Niemi Orchestran riveissä. Esiintymistoiminnan lisäksi hän toimii tuntiopettajana Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa.

Paavo Malmberg toimii esittävien taiteiden kentällä monipuolisesti erilaisissa toimenkuvissa musiikkiin ja ääneen liittyen – hatun vaihtuessa välillä useaan kertaan saman päivän aikana. Viime aikoina hän on työskennellyt niin vapaalla kentällä kuin useissa laitosteattereissa, kuten Tampereen Työväen Teatterissa, Svenska Teaternissa ja Helsingin Kaupunginteatterissa. Lisäksi hän toimii useiden eturivin artistien, kuten Yonan, saliäänimiksaajana. Kuva: mdcompany.fi

Eero Saunamäki on nokkahuilunsoiton uudistaja, saksofonisti ja laulaja. Hän on esiintynyt yli kymmenen sinfoniaorkesterin solistina niin nokkahuilulla kuin saksofonillakin, toiminut orkestereiden liiderinä ja tehnyt yhteistyötä useiden kapellimestareiden kanssa. Kymmeniin tilausteoksiin ja kantaesityksiin sisältyy mm. kuusi konserttoa, joista Kalevi Ahon nokkahuilukonserton Saunamäki on levyttänyt BIS-yhtiölle. Saunamäki on myös aktiivinen kamarimuusikko, joka on esiintynyt monipuolisesti niin suomalaisilla festivaaleilla kuin ulkomaillakin. Saksofonikvartetti Aavassa Saunamäki soittaa baritonisaksofonia ja sen lisäksi hän tekee yhteistyötä monien muusikoiden kanssa nokkahuilistina niin uuden kuin vanhan musiikin parissa. Rytmimusiikin bändeissä Saunamäki työskentelee laulajana ja instrumentalistina. Saunamäen nokkahuilunsoittoa kuullaan äänitteiden lisäksi mm. Oscar-ehdokkaana olleessa elokuvassa, tietokone- ja mobiilipeleissä, risteilylaivan äänimaisemana sekä Saunamäen YouTube-kanavalla. Pedagogista työtä Saunamäki on Sibelius-Akatemian lisäksi tehnyt mm. Salzburgin Mozarteum-konservatoriossa, Hong Kong Schools Music Festivalilla sekä TAMKissa ja Jyväskylän yliopistolla. Eero Saunamäki opiskeli Sibelius-Akatemiassa, Pop & Jazz Konservatoriossa ja Helsingin yliopistossa. Hänen muusikon uraansa ovat tukeneet lukuisat säätiöt ja rahastot ja vuodesta 2024 hän on toiminut vapaana taiteilijana Taiken ja SKR:n myöntämien työskentelyapurahojen turvin. Kuva: eerosaunamaki.fi

Asikkalan kamarikuoro Cantus Aquae on perustettu vuonna 2005. Yli 20 laulajan kuoro toimii Wellamo-opiston alaisuudessa. Kuoroa johtaa dir.cant. Jaak Luts. Kuoron ohjelmisto on monipuolinen klassisista ja vaativista kuoroteoksista kevyempään musiikkiin. Kuoron nimi on latinaa ja tarkoittaa veden laulua. Nimellä kuoro haluaa kunnioittaa kotiseutunsa kaunista luontoa, sen järviä, kanavia ja metsäisiä harjuja. Konserttimatkoja Cantus Aquae on tehnyt mm Viroon, Saksaan ja Italiaan. Jo yli kymmenen vuoden ajan Cantus Aquae ja Sysmän kamarikuoro ovat tehneet yhteistyötä lukuisissa konserteissa ja osallistuneet Päijänne-kuorona kuorofestivaaleille Veronassa 2013, Prahassa 2016 ja Alta Pusteriassa 2023. Sysmän Kamarikuoro on perustettu vuonna 1987 Sysmän Suvisoiton Ovikello-oopperaa varten oopperakuoroksi. Kuoroa johti aluksi Pertti Rasilainen ja vuosina 1991–2023 kuoroa johti kuoron perustajajäseniin kuuluva luokanopettaja Leena Palm. Vuodesta 2023 kuoroa on johtanut Tainionvirran seurakunnan kanttori dir.cant. Jaak Luts. Leena Palm jatkaa kuoron varajohtajana. Kuoro toimii Itä-Hämeen kansalaisopiston alaisena. Kuorossa laulaa tällä hetkellä n. 20 laulajaa Sysmästä ja lähikunnista. Kuoron monipuoliseen ohjelmistoon on vuosien varrella kuulunut perinteistä kuoromusiikkia, kansanlauluja ja hengellistä musiikkia, mutta myös viihdelauluja sekä isoja kirkkoteoksia. Kuoro on tehnyt Yleisradiolle äänitteitä ja konsertoinut eri paikkakunnilla Suomessa sekä myös Virossa. Kuoro on osallistunut Veronan, Prahan sekä Alta Pusterian kuorofestivaaleille yhdessä Cantus Aquae kuoron kanssa. Lähes joka vuosi kuoro on ollut mukana Sysmän Suvisoitossa.

Suomalainen tenori Tuomas Katajala on tällä hetkellä yksi Pohjoismaiden monipuolisimmista ja kysytyimmistä tenoreista maailmalla, ja hän on saavuttanut merkittävää menestystä niin ooppera- kuin konserttilavoilla. Hän on esiintynyt mm. Milanon La Scalassa, Lontoon Royal Opera House Covent Gardenisssa, Berliinin valtionoopperassa, Hampurin valtionoopperassa, Strasbourgin Opéra national du Rhinissa, Kölnin oopperassa, Genovan Teatro Carlo Felicessä, Seattlen oopperassa Yhdysvalloissa, Theater an der Wienissä, Aix en Provencessa, Glyndebournessa, Savonlinnan Oopperajuhlilla ja Suomen Kansallisoopperassa. Hänen rooleihinsa ovat kuuluneet keskeiset lyyrisen heldentenorin roolit, kuten mm. Wagnerin Lohengrin nimirooli, Lentävän hollantilaisen Erik, Parsifalin nimirooli, Mestarilaulajien David, Reininkullan Loge, Weberin Taika-ampujan Max, Boris Godunovin Grigori, Straussin Die Liebe der Danaen Pollux, sekä Mozartin keskeiset roolit kuten Idomeneo, Belmonte ja Tamino. Syksyllä 2025 Katajala on esiintynyt mm. Kölnin oopperan uudessa Reinikullan-produktiossa, konsertoinut Palermossa Mahlerin Maan laulussa, sekä Mahlerin 8. Sinfoniassa Latvian Kansallisoopperassa. Katajala tulee tekemään rooli-, ja talodebyytin esiintyessään Bacchuksen roolissa Straussin Ariadene auf Naxos -oopperassa Teatro dell’Opera di Romassa alkuvuodesta 2026. Katajalalla on poikkeuksellisen laaja konsertti- ja oratoriorepertuaari, johon kuuluu yli 100 esitettyä teosta barokin aikakaudesta aina nykymusiikkiin. Konserttilaulajana Katajala on esiintynyt mm. Lontoon Royal Albert Hallissa, Avery Fisher Hallissa New Yorkissa, Wienin Konzerthausissa, Pariisin Salle Playel ja L'Auditorium de Radio Francessa, Hampurin Laeiszhallessa, Lissabonin Gulbenkiassa, Rooman Accademia Nazionale di Santa Ceciliassa, Singaporen Esplanadessa, Milanon Duomossa, Tokion La Folle Journéessa sekä Amsterdamin Concertgebouwssa. Hän on työskennellyt useiden kapellimestarien kanssa, kuten mm. Kent Nagano, Enrique Mazzola, Marc Albrecht, Antonello Manacorda, Peter Schreier, Matthias Pintscher, Antonio Fogliani, Vladimir Ashkenazy, Sakari Oramo, Klaus Mäkelä, Tarmo Peltokoski, Pablo Heras-Casado, Andrey Boreyko, Esa-Pekka Salonen, Mikko Franck, Susanna Mälkki, Hannu Lintu, Tugan Sokhiev, Andrey Boreyko, Santtu-Matias Rouvali ja sekä ohjaajien kuten Harry Kupfer, Kasper Holten, Marco Arturo Marelli, Romeo Castellucci ja Barrie Kosky. Katajalalle on myönnetty Karita Mattila- ja Martti Talvela -palkinnot, Hämeen taidepalkinto, Benianimo Gigli- palkinto ja Sibeliuksen syntymäkoti -mitali. Katajala on toiminut myös Espoon Urkuyö ja Aaria -festivaalin taiteellisena johtajana vuodesta 2022 lähtien.

Petri Kumela on vakiinnuttanut asemansa yhtenä maamme monipuolisimmista ja kiinnostavimmista klassisista muusikoista, joka on yhtä kotonaan niin periodisoitinten parissa kuin työskennellessään nykysäveltäjien kanssa. Kumela on voittanut Klassisen Emman ja Yleisradion Vuoden Levy -palkinnot, ja hänelle on myönnetty musiikin valtionpalkinto osana Hietsun Paviljongin musiikkitoiminnan suunnittelua ja järjestämistä. Kumela on myös kitaristeistamme kansainvälisimpiä ja tunnettu ennakkoluulottomuudestaan ja muuntautumiskyvystään, oli kyseessä sitten resitaali Kolkatassa, kitaroiden motorisointi Meksikossa tai koulukonsertit Japanissa. Petri Kumela on opiskellut Helsingin Konservatoriossa Juan Antonio Muron johdolla ja Saksassa Hochschule für Musik Nürnberg-Augsburgissa Franz Hálaszin luokalla. Opintojensa täydennykseksi hän on osallistunut lukuisille mestarikursseille, opettajinaan mm. Leo Brouwer, Oscar Chiglia, Alirio Díaz, Eduardo Egüez ja David Russell. Petri Kumela on voittanut ensimmäiset palkinnot kansainvälisissä “Scandinavian Guitar Festival” sekä “Stafford Classical Guitar Recital” -kitarakilpailuissa. Hän on esiintynyt Suomen lisäksi useissa Euroopan maissa, Etelä-Amerikassa, Yhdysvalloissa, Venäjällä, Japanissa, Intiassa ja Bhutanissa. Kotimaassa häntä on kuultu lukuisilla festivaaleilla ja konserttisarjoissa ja Kumela on esiintynyt orkesterisolistina mm. Radion Sinfoniaorkesterin, Sinfónica de Galician, Lapin kamariorkesterin, Tapiola Sinfonietan, Suomalaisen barokkiorkesterin, Kymi Sinfonietan ja Keski- Pohjanmaan Kamariorkesterin kanssa, kapellimestarien Olari Elts, Anna-Maria Helsing, Juha Kangas, Massimo Lambertini, Rumon Gamba, Hannu Lintu, Ari Rasilainen, Yasuo Shinozaki, Dima Slobodeniouk, Dalia Stasevska ja John Storgårds johdolla. Solistikonserttien lisäksi hän toimii erittäin aktiivisesti myös kamarimuusikkona ja on esiintynyt mm. Uusinta-, defun, Insomnio ja Tampere Raw –kamariyhtyeiden, sekä monien muiden kokoonpanojen ja muusikoiden kanssa. Kumela on Avanti! -kamariorkesterin kitaran äänenjohtaja. Petri Kumela on julkaissut yksitoista levyä. Levytyksien lisäksi Kumela on tehnyt useita nauhoituksia YLElle ja muille kansainvälisille radio- ja televisioyhtiöille. Kumela opettaa Sibelius-Akatemiassa. Kuva: Mikko Keski-Vähälä

Harri Kuusijärvi on uuden harmonikkamusiikin omaleimaisimpia tekijöitä. Hän on kantaesittänyt lukuisia harmonikalle sävellettyjä nykymusiikkiteoksia, esiintynyt rytmimusiikin saralla lukemattomien etu- ja takarivin artistien kanssa ja kerännyt albumeillaan kiittäviä arvioita yli genrerajojen. Suomen Harmonikkaliitto valitsi Kuusijärven Vuoden harmonikkataiteilijaksi 2023 todeten perusteluissa, että "Kuusijärvi on ennakkoluulottomilla projekteillaan laajentanut käsitystä siitä, mihin kaikkeen harmonikka voi soittimena taipua". Kuusijärvi on noteerattu myös Vuoden klassinen -ehdokkuudella Emma Gaalassa vuonna 2021, ja Teosto-palkintoehdokkuudella vuonna 2020. Harri Kuusijärvi Trion ensimmäinen studiosessio radioitiin YLE Jazzklubi -ohjelmassa kesäkuussa 2024. Debyyttialbumi Aallot julkaistiin tammikuussa 2025 Flame Jazz Records -yhtiön kautta. Kuva: Jori Huhtala

Toimin mediasäveltäjänä ja äänisuunnittelijana Fortress Soundworks Oy:ssä. Pääasiassa työskentelen tv-sarjojen, elokuvien ja pelien parissa edellä mainituissa rooleissa. Osa-aikaisesti äänitän ja miksaan taidemusiikkia niin studiossa kuin esitystilanteissa. Vaihtelevasti osallistun poikkitaiteellisiin taide-esityksiin, kuten Antiplan Live. Olen media- ja kulttuuritalo Magnusborgin aktiivinen toimija ja taloa ylläpitävän yhdistyksen hallituksen jäsen.

Friggin tarina Uusi vuosituhat ottaa ensihenkäyksiään, hulina ja hössötys laantuu hiljalleen eikä maailma loppunutkaan! Helmikuussa 2000 joukko teini-ikäisiä kansanmusiikki-entusiasteja sulkeutuu viikonlopuksi Kaustisen Pelimannitaloon – suomalaisen kansanmusiikin sydämeen. Viulut soivat, musiikilliset ajatukset lentelevät, uusia kappaleita opetellaan valtavalla vimmalla, aito intohimo pohjoismaiseen perinnemusiikkiin hehkuu, kuuluu ja näkyy! Äänitetään ensimmäiset demonauhat ja suunnitellaan tulevaa. Ryhmä alkaa kutsua itseään nimellä Frigg. Yhtyeen kokoonpano vakiintuu neljän viulun, kielisoitinten ja kontrabasson yhdistelmäksi. Keväällä 2002 ensimmäinen levy julkaistaan ja Frigg-yhtyeen nimi alkaa nousta pohjoismaisen kansanmusiikkiväen puheenaiheeksi yhä useammin. Pohjola kutistuu äkkiä ja Euroopan kansanmusiikkitapahtumat tulevat yhtyeelle nopeasti tutuiksi. Yhtyeen vauhti kiihtyy ja nälkä kasvaa syödessä, musiikki elää ja ottaa uusia suuntia ja vivahteita: yleisö ihastelee yhtyeen kykyä viedä kuulijat samalla keikalla perisuomalaisen polskan, bluegrassin ja balkanrytmien kautta jopa taidemusiikillisiin sfääreihin; ikään kuin lavalla vierailisi samalla keikalla useita eri kokoonpanoja! Tiukka yhteissoitto ja riemukkaan välitön lavaolemus purevat. Frigg kykenee maalaamaan keikoistaan maisemallisia kokonaisuuksia tarjoten kuulijoilleen irtiottoa maailman harmaudesta. Frigg vierailee BBC:n kutsusta WOMAD-festivaalilla, vierailee Borneon sademetsissä Rainforest World Music Festivalilla, kiertää Japanissa ja Australiassa. Bluegrass-vaikutteita pursuava pohjoismainen folk-iloittelu uppoaa hienosti Pohjois-Amerikassa ja osavaltio toisensa jälkeen saa kokea Frigg-vyöryn vaikutukset. Kirsikkana kakun päällä yhtye kutsutaan esiintymään Telluride Bluegrass Festivalille maailman roots-musiikin valioiden joukkoon. Omien konserttiensa ohessa yhtye toteuttaa useita näyttäviä projekteja yhdessä sinfoniaorkestereiden, kuorojen ja puhallinyhtyeiden kanssa. Uutta musiikkia julkaistaan tasaiseen tahtiin, levyt nousevat toistuvasti esiin fRootsin, Songlinesin, Rhythms.au:n sekä lukuisien muiden maailmanmusiikkiportaalien parhaiden levyjen listauksissa ja ylistävissä levyarvioissa. Kaksi vuosikymmentä, kymmenen levyä, noin tuhat keikkaa kolmessakymmenessä maassa ja kymmeniätuhansia kilometrejä myöhemmin tuo sama intohimo kytee yhä. Jo käsitteeksi muodostuneen viulusoundin ja vastustamattomasti puskevan kielisoitinten helinän sekä kontrabasson sykkeen hypnoottinen yhdistelmä luo edelleen uomiaan kuin hiljalleen lipuva keväinen tunturipuro, jonka alkulähteet ovat tarkalleen tiedossa. Kuva: frigg.fi

Helena Juntunen on yksi tämän hetken valovoimaisimmista kansainvälisistä sopraanotähdistämme. Viime vuosien roolidebyyttejä maailmalla ovat olleet mm. Mozart-roolit Pamina, Kreivitär ja Donna Elvira, Mimìn rooli Puccinin oopperassa La Bohème, Tatjanan rooli Tšaikovskin Jevgeni Oneginissa, Mariettan rooli Korngoldin oopperassa “Kuollut kaupunki”, Jennyn rooli Kurt Weillin oopperassa ”Mahagonnyn kaupungin nousu ja tuho” , Chrysothemis Elektrassa, Marie Bergin Wozzeckissa sekä Madama Butterflyn, Kata Kabanovan ja Salomen nimiroolit. Ulkomaisista oopperataloista Juntusta on kuultu mm. Brysselissä, Genevessä, Minnesotassa, Wienissä, Aix-en-Provencessa, Dresdenissä, Göteborgissa,Montpellierissä, Nizzassa, Malmössä, Strasbourgissa, Hong Kongissa, Genovassa ja Wienissä. Viimeimsimpiä roolidebyyttejä ovat olleet Verdin Aidan nimirooli Savonlinnan Oopperajuhlilla, Alban Bergin Wozzeckin Marie Badische Staatsoperissa ja Franz Schrekerin teosharvinaisuuden Der Schatzgräber Elsin rooli Strabourgissa. Kuluneella kaudella Juntunen ehti konsertoida mm Sydneyssä ja Soulissa sekä esiintyä Salomena Saksassa. Maailman arvostetuimmat konserttiestradit Tokio, Berliini, New York, Pariisi, Amsterdam ja Lontoo ovat tulleet sopraanotähdellemme tutuiksi. Useimmiten viemisinä on Jean Sibeliusta, Perttu Haapasta tai Esa-Pekka Salosta. Juntunen on levyttänyt mm. BIS Recordsille, Hyperionille, Alballe ja Ondinelle. Kuva: helenajuntunen.com

Viulisti Minna Pensola tunnetaan intensiivisenä esiintyjänä, heittäytyvänä solistina ja inspiroivana orkesteriliiderinä. Innostavana ja innostuvana kanssamuusikkona ja opettajana hän on vakiovieras monilla kansainvälisillä kamarimusiikkifestivaaleilla. Aktiiviset ja läheiset suhteet suomalaisiin säveltäjiin ovat tuottaneet useita teoksia, viimeisimpinä mm. Konserton viululle ja pianolle (Iiro Rantala, 2021) Konserton sopraanoviulistille ja viulistisopraanolle (Jukka Tiensuu, 2022) ja Konserton kahdelle viululle (Osmo Tapio Räihälä, 2024). Seuraavina kantaesitysvuorossa ovat Olli Mustosen ja Krishna Nagarajan kamarimusiikkiteokset (2026). Pensola on D. Šostakovitš- ja Joseph Haydn-kilpailut voittaneen jousikvartetti Meta4:n jäsen sekä on yksi Eurooppalaisen kamarimusiikkiakatemian (ECMA) opettajista ja taiteellisista johtajista. Yhdessä puolisonsa, viulisti Antti Tikkasen kanssa hän on myös Kuhmon kamarimusiikin sekä perustamansa, helsinkiläisen PuKamaChamber-konserttisarjan taiteellinen johtaja. Kaudet 2019–2024 Pensola toimi Joensuun kaupunginorkesterin taiteellisena partnerina ja Sysmän Suvisoiton taiteellisena johtajana vuodet 2006‒2012. Rennon ja suositun Klasariklubin hän perusti Helsingin Punavuoreen vuonna 2008. Omat opintonsa hän aloitti Helsingin Konservatoriossa, jatkoi Sibelius-Akatemiassa ja sai ne viimein päätökseen Zürichin musiikkikorkeakoulussa sekä Eurooppalaisessa kamarimusiikkiakatemiassa (ECMA). Tärkeitä oppaita matkan varrella ovat olleet Leonid Mordkovich, Kaija Saarikettu, Ralf Gothòni, Ana Chumachenko, Josef Rissin ja Hatto Beyrle. Minna Pensolan soitin on Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön omistama Carlo Bergonzi -viulu vuodelta 1732. Esiintymislavan ulkopuolella pirteää tempoa ylläpitävät kaksi tytärtä ja kaksi kissaa.

Kitaristi ja muusikko Marzi Nymanin on suomalaisen rytmimusiikin johtotähtiä. Nyman on uransa aikana vaikuttanut useissa eturivin yhtyeissä kitaristina, ollut mukana useissa television musiikkiohjelmien kokoonpanoissa, säveltänyt teoksia orkestereille ja soittanut lähes neljälläkymmenellä levyllä pelkästään kuluvalla vuosituhannellaa. Nyman on säveltänyt myös musiikkia elokuviin ja teatteriin, ja esiintynyt esimerkiksi Lenni-Kalle Taipale Triossa, Annamari Kähärän Orkesterissa ja Maria Ylipää & Ystävät -bändissä. Nymanille on myönnetty sekä Teosto-palkinto että Espoon kaupungin kulttuuripalkinto. Hän työskentelee Espoo Big Bandin vakituisena kapellimestarina, ja toimii Espoon kaupunginorkesteri Tapiola Sinfoniettan taiteellisena partnerina. Kuva: Aki-Pekka Sinikoski

Niko Kumpuvaara on palkittu harmonikkataiteilija, joka on esiintynyt kamarimuusikkona ja solistina useimmissa Euroopan maissa, Kiinassa sekä Yhdysvalloissa. Hän on toiminut taiteellisena johtajana Oulun Musiikkijuhlilla ja Sata-Häme Soi -festivaalilla sekä vierailevana professorina Grazin musiikkikorkeakoulussa Itävallassa. Kumpuvaara valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 2008. Viime vuosina häntä on kuultu mm. Dallapé-orkesterin sekä Maria Ylipää & Ystävät -yhtyeen riveissä. Kuva: Pekka Elomaa

Tanssija-näyttelijä Olga Ainali toimii näyttelijänä Helsingin Kellariteatterissa ja on suorittanut tanssijan ammatillisen tutkinnon Lapin urheiluopistossa sekä näyttelijäntaiteen koulutuksen Laajasalon opistossa. Teatterissa ja tanssitaiteessa Olgaa kiehtoo rajattomuuden tutkiminen ja universaalin ja yksilöllisen leikki. Olga ja Janette ovat tutustuneet näyttelijäntaiteen koulutuksessa ja tekivät duona ensiesiintymisensä Sysmän Suvisoitossa 2025. Heitä yhdistää erityinen kiinnostus fyysiseen teatteriin, mimiikkaan ja klovneriaan.

Tanssija-näyttelijä Janette Husso on opiskellut ammattitanssijaksi Lapin urheiluopistossa, sekä suorittanut näyttelijäntaiteen koulutuksen Laajasalon opistossa. Janettea innostaa tanssitaiteessa oma uteliaisuus ja leikkiminen. Janette ja Olga tutustuivat näyttelijäntaiteen koulutuksessa ja ja tekivät duona ensiesiintymisensä Sysmän suvisoitossa 2025. Janettea ja Olgaa yhdistää erityinen kiinnostus fyysiseen teatteriin, mimiikkaan ja klovneriaan.